Yaawä Samuel wäämajäcä tameedä israelitacomo cönejuummaicho töwaamodööcomo wetä chääjäcänchäädö tönwanno cöneewaacaicho immai taca de amma yäätä Rama ña yääjemma yääwä David cönammöi cönäämatäi Pran ña jata'jemjönö ña cöntämä yaawä. ² Yaawä Moon,ña dhanwa töweiye cönäjaacä töcöcaato töjöödataichaato töwö,cönäjaacä Carmel ña töwö dhanwa cönäjacä töjöödätaiche töwö chääcöntomo cönäjacä aaduwaawä mil (3.000)oweja mil (1.000) cabra mmaja yäätä töwö cönäjacä oweja ijotööcomo acäätädööje cönäjato Carmel ña. ³ Ñäädä dhanwa eetö cönäjacä Nabal ijiiñamo eetö mmaane cönäjaacä Abigail ñäädä ijiiñamo cönäjacä towaanojo'naato iñaataje töwö iñaataje yäänedö mmaja ñäädä dhanwa mmaane cönäjaacä täde'cwadaato cönäjaacä cone'da dötä mmaja Caleb atööje töwö cöcönäjacä. ⁴ Yaawä David wää eta'jäcä jata'jemjönö awä yäätä Nabal täcöntomo jotö acäätädööje yeicho eta'jacä töwö. ⁵ Yaawä David amoojadä (10) ääjömaanamo cönennojaicho yöiña äädhonutääcä Carmel ñaa ojomcomo Nabal dönña aquene maato que äädötäcäde öwö yetöjoi. ⁶ Edääje caichäcä'de yaawä täncaanode'da ma ononodö neene de'wä täncanoode'da mmja ämmaichaaca maade, tameedä awwä tööweiye aweijäcä mmaja. ⁷ Eetacäma ñanno osootoi wwäiñe adhecöntomo jotö acäätädö ñaa cöneetai ñanno adheecöntomo edaichännamo ñaa jadä cöönäjatodö waadadäädä cone'da önnödaiñe ñaa cöönäjacä ännammjöda cönäjato a'que määtä Carmel ñaa cönääjatoodö waadadäädä mmaja. ⁸ Osootoi ecammajojaiñe ma amäädä ecammaiyoto tönwanno adhemjataawä aashiicha sooto yeishenñewa eduuwa anooto aneecamocä mma adhenwaa wä naadö mädä osootoi wännñe äneedö David wä mmaja. ⁹ Yaawä David sootoi dhanwa como äjöömanamo cönäjatodö cönäädöicho, Nabal döiña tönwanno ñaano sootoi yaawä cöneecammajäätöicho chäwwä tameedä dha'deddu David eetöjoi yomoocödöje cönääjato yaawä. ¹⁰ Edääje Nabal cönecwujäacä David anoonöcomo ¿änääcö ñäädä David?¿änääcö ñäädä Isaias needö? joojemma naato eduwwa edää anooto awä tädhajotoncomo jonno yäänejea'como. ¹¹ Canno wäiñe uutudu wetää'jayowaanojöncomo wää tunaa mmaja iijuunu jöödö mmaja u'jachaawa äshanno nejooto canno que cönädöacä Nabal. ¹² Yaawä cöneenacaicho dea ñanno mudeshi David anoonä chäwwä cöneecammajä töicho tameedä yä'dööjödö nönge. ¹³ David cönädöacä yaawä ñanno dhanwacomo wäiñe "awadääiñe asaudaichomo chäwäiñe töwaadäiñe annä'ajäcä tösaudai cönannäji David yaawä ñanno 400 como dhanwacomo cönäma'toicho David ncäcä 200 mma dhanwacomo cönoono'mjoicho tönsomaadöcomo edachännamoje yaawä. ¹⁴ Yääjemma yaawä tooni Nabal anoonä Abigail döiña cöntämä cönädöacä chäwwä edääje wädöse wa äwwä "jata jemjönö awonno David tanoonäcomo cöneno'jaicho cädhajotoncomo wwä a'deuwe coneda ca cönadewöicho öngö yääjönca töcöiñeme'que mma töwö cöncäñemeecöicho que cönädöacä yaawä. ¹⁵ Ñanno dhanwacomo shotoi ashichaa ñaa dötö weneeneto cone'da ñaadöda ñaa dötö yeichawöiñe toonichä oweja ännamjö da cöneiyacä. ¹⁶ Tönwanno weneeneto cädachääneichomo jemmaja aano, coijai, mmaja ñaa edaichätä weneeneto cäcöönöcomo mmaja. ¹⁷ Tameedä määdä chötammecä edantääcä aquene tödööjai ätötanä eduuwa conemjönö ejadöötäda yeichö wetä mädä cödhaajätoncomo jäcä tameedä etä catoodö jäcä mmaja töwäaätujacoonedane mädä dhanwa weiyajä änääcöwä chänöngato ejodööjai cato. ¹⁸ Yaawä Abigail tötaajä'näje cönääjacä yaaä töwö cönejodoi 200 ecawööjödö uu acä jeeteiya vino ijatoodea oweja cönconecai ijatoodea annai frigoles cunaana shaudajä (100) chääjö pasa (200) mmaja yää higos cänancui ñäädä burro de'wä. ¹⁹ Töwö wodi cönädöacä ñanno tösootoi wäiñe yowaajo awa'de äjäncomo änwanno äcäcäiñe öwö wätä yaawä töwö töiño Nabal wwä äcamma'da cöneiyacä. ²⁰ Yäätä burro de'wä cönäncui töwö iyää jöö wätädaawö, yaawä ñanno David sootoi iyää äma ai, töwö chäwadäädä mma cönätäicho yääje töwö chäjadä. ²¹ Aquenemma yää David cönädöacädö que töwö cöntöötajäacä, töwäädämma ne'ja ñäädä jata'jemjönö äwä dhanwa nadä tameedä chäwwä nadö töneedachä wäjaqueene tameedä tonichä anennö cajoda awö wäjaaquene conenjönö que'ma nejeemmanä ashichaato tödöödö que. ²² Wanaadi nödöñojo David wwä tameedä töwö chäwwä tameedä nadö jenammato jonno mane naato. ²³ Yaawä Abigail wä David eneeajäcä töwö tamjäne burro de'wonno cönätäi David döinña tä'muudhe ijetaca cönädöi tudhe nono jona töjecaichö tödööene. ²⁴ Töwö ijudu o'waawä cönä'däi cönädöacä chäwwä:''cajichaana etöjoi öwö edäje wädööa äwä encwänojocä yää conemjönö töncanoodeda osootoi ne'ñatoo chäwäiñe ecammacä adhade'uduma etajai natoo osootoi yaawä. ²⁵ Anecaanöjönö mädö dhanwa yääje yeijäcä conemjönö yedhajä emjataawä maneenejoi ätötammejönö mmaja määdaje chätö töwö Nabal je äntötamme'jönö töjecato mmaja töwö dö'se yeichö mädä chäätö yaawäne öwö ñanno osootoi aneeneda weiya queene, dhanwacomo, yedhamo, äjöömanaamo, ñanno aneenejodö cönääjatodö. ²⁶ Amäädä cajichaana Wanaadi weichö amäädä Wanaadi weicho, awechaime adhowaatäoi muunu töja'jose mäjanö amäädä owoojo'täse mäjaanä adhaamädö que eduuwa maane ñanno ätu'detännamo ñanno mmaja cajichaanai neneejatodö Nabal nöngato mmaja. ²⁷ Edä yää osootoi wäiñe tu'emö täjemmjönö önnejödö chajichaana etöjoi wu'a osootoi wäiñe yääje yeichaame cajiichaana amäädä. ²⁸ Yää weichaame encwannojocä osootoi coneenadiiyö Wanaadi nödöa ömmai täije cajichaana weichojo'mmaja anecotoojo yedhamo töwewänätäsei ñe näjanto Wanaadi neneedöje: conemjönö aneedantädä neiya mätä aweichö wadaadädä. ²⁹ Yääje yeichame ñanno dhanwacomo töwachadöcomo annajo'jöödö weichame yaajecadö wetä yeematojoje mädäje yeichame nuudaă naato'de cajichaana je tönwanno naato'de tösoma ñanno cajichaana awanaadiyicomo jaadäiñe ñanno tujuuma weneneetoodö wadäädäiñe töwö nenno'ja'de täju amunche ätude'toomo wadädä iyää änñatä töcauwai acaanoque. ³⁰ Yää cajichaana nädööadö jäcä cajichaana jäcä ashichaato nödöi tameedä tönecammajödö nönge israelitacomo etöjoi ecammacä äyöödöjöödö. ³¹ Wentumje aweichö ännejodacanai cajichaana jäcä mädä tödööse aweichö määdä owoojotäse mäjännö yaawä Wanaadi aashichato nödä jäcä öwö cajichaana jäcä osootoi jäcä ätö'tacäde que cönädöacä Abigail. ³² Yaawä David cönädöacä Abigail wwä aashichato ñäädä israelitacomo Wanaadi yööcomo nödöade äjäcä töwö dea öwädäädä adhanontäi. ³³ Määdä asejedö aashichatoje na'de amäädä ñäädä aashichato aqueene yeijöcä täjeda ämjajoda meiyaquene muunu öwö yamäädöque wojo'täse wäjanä. ³⁴ Chänöngato mädä cajichaana israelitacomo Wanaadiyö oco'nemase wäjannö ännöjoda neiya joje määtäänca no'täi yeejodöödö wetä chänönge naa toonichä dhanwa mudeshichä awanada eijai näjaanăa Nabal mmaja. ³⁵ Yaawä David cöneedhajätäi tameedä Abigail neneejödö cönädöacä chäwwä: täncanodeda ädhonucä ämmäi chaca adhadedu aashicha wetai que cönädöacä . ³⁶ Yääje mma yaawä Abigail, Nabal döiña cönennecai yäätä töwö cönääjacä töjimmä jadäiñe cajichaana wa'cä wääwashinchänöje ta'cwaiñe cönaseuwato töwadeuwe yeijäcä yääjenamma tödööene tönnöjödö chäwwä anecammada Abigail cönäjacä. ³⁷ Towadädä Nabal wädöajäcä chäwwä cönecammjäätöi tameedä yejadätäjädö jooje cönääcatoncai töwö yaawä täju nönge ajiimiichö'da tödöene. ³⁸ Yaawä amoojadä (10) anootoyo ai Wanaadi woije Nabal cönäämai. ³⁹ Yäämajodö eta'jäcä David wwä töwö cönädöacä aashichaato Wanaadi nödöi Nabal wwä cone'da yöödöjödö yeijäcä töwö nöjotäi conemjönö tödöse weijödö jonno yewanacadöjo choonenadiyö jatadööje Wanaadi nemai que cönädöacä yää jee David cönadejajoi Abigail töjöiñamoje tödöödö wetä. ⁴⁰ Carmel ñaa David anoonö cönädöicho yaawä Abigail wwä a'deuwe cönädöato chäwwä David ñaa anontäi töjiinñamoje adhadöja que cönädöato. ⁴¹ Töwö cönammöi yaawä tämudhe töwädödöjemma cönädöacä: ''adhanonä öwö yedhajä amäädä David äjuudu chocaneije töweiyemö'' que cönädöacä. ⁴² Yaawä dea mma töwö cönämatäi cawaayu de'wä inchäcäiñe cöntacä ijaatodea (5) ajiichoto'ja'como cönaadöicho töjaadä tösootoije David jiiñamoje cönädöicho yaawä. ⁴³ Ahinoam ñäädä Jezreel anädä David jadä cömjötäichodea ijiiñamoje cönäjato yaawä. ⁴⁴ Saul mmaja tönnedö cuntui chea Mical tötö, David ijiiñamoje Palti Lais needö ñäädä Calim ñaano.