¹ Jacobmä Egipto rȩjȩra̧'a̧tä̧ cuähuä ka̧'a̧ pä'ö jittähua'a ä̧ju̧cui̧nö̧do. I̧tti̧mö̧rö̧ pä'inödo: ―¿Dä̧bö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧ cu̧ja̧cuä̧tu̧cuä̧ttö̧? ² Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧. Egipto rȩjȩra̧'a̧tä̧ cuähuä ka̧'a̧ pä'ö jittähua'a ä̧ju̧cuä̧ji̧sä̧. Juhua'a tätucui, cuähuä mitäjätucui, 'corupäti'oca'a ji̧nä̧ ta̧'cua̧rä̧cua̧'a̧nö̧―. ³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ José u̧bö̧o̧tö̧ to̧mö̧rȩ ruhuämä Egiptora̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧do cuähuä mitö 'chä̧nö̧. ⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ José ö̧jä̧hua̧ Benjamínrö u̧bö̧o̧tö̧cu̧ hue'ocö pinödo Jacob. Pä'inödo: ―Ttömä yȩ'ȩcua̧sä̧ surojö 'cuäopäcua'anö pä'ocö pä'ö ja̧u̧ru̧mä̧―. ⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ cuähuä mitö ichinätöcu ttö̧'quȩtȩnä̧ Israel i̧tti̧mö̧'i̧nä̧ 'chi̧nä̧tö̧do, Canaán rȩjȩttö̧'i̧nä̧ ppäi ttutta'attö. ⁶ Josémä Egipto rȩjȩnä̧ ru̧hua̧ päi'önä ki̧nö̧do. Ja̧u̧mä̧ o'ca toi'önä̧rö̧ cuähuämä micuänätä ttiyä'cha pä'ö hue'inödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ u̧bö̧o̧tö̧ José ä'ca jo̧mȩ ichi'ö dodepipö ja̧rȩyu̧nu̧ pä'i'ö tti'ä rȩjȩcu̧ jȩpö̧ ucuotönö jȩpi̧nä̧tö̧do ä'ca jo̧mȩttö̧ ka̧cuä̧mö̧. ⁷ Josémä u̧bö̧o̧tö̧rö̧ toomenä, u̧huo̧jui̧nä̧u̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttieruhuä̧u̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jȩpi̧nö̧do. Pä̧i̧cu̧nä̧nö̧ jä'epö ä̧ju̧cui̧nä̧u̧do: ―Ucutumä, ¿tottö cuichäjätucuättö?― Jahuätö ädätinätödo: ―Canaán rȩjȩra̧'a̧ttö̧ ichäjätöjä tucuähuä ȩmö̧―. ⁸ José u̧bö̧o̧tö̧rö̧mä̧ u̧huo̧jua̧'a̧nä̧, pärocua'attö chutärömä yorö'iso ttieruhuinäcudo. ⁹ José u̧'cuo̧ti̧cui̧nö̧mä̧ jahuätörötä pä'ö u̧'cuo̧ti̧cui̧na̧'a̧ amöcuädi'ö, jahuätörö pä'inödo: ―Ucutumä yähuäinä cusähuätucua pä'ö hue'ähuotöjä. Ä'canä usäu ichäjätöjä, a̧'cua̧ra̧'a̧. Ti̧rȩjä̧ tocu'ätucua pä'ö ichäjätöjä, tȩnȩ ja̧ pä'ö guardia tome cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö―. ¹⁰ Jahuätö ttädätinäcudo: ―Isocö chu̧ru̧hua̧. Ucu cumöhuäyotöjä tu̧cuȩhuä̧ ȩmö̧ ichäjätöjä. ¹¹ Ujutu o'ca toi'önä ya̧tȩtä̧ i̧tti̧mö̧jä̧. Ujutumä yaparehuotö ttö̧ja̧mä̧cö̧jä̧. Ucu cumöhuäyotöjä ttörohuähua pä'ö usäcuähuä ttö̧ja̧mä̧cö̧jä̧―. ¹² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ José päinä̧u̧do: ―Isocö. Ti̧rȩjä̧ tocuhuätucua päö ichäjätöjä, tȩnȩ ja̧ pä'ö guardia tome cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö―. ¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuätö pä'inätödo: ―Ujutumä ucu cumöhuäyotöjä docenö huotöjä. Ya̧tȩtä̧ ubo, Canaán rȩjȩ ttö̧ja̧ i̧sa̧ i̧tti̧mö̧jä̧. Röji ru̧hua̧mä̧ tä'ocu ki̧'ä̧ji̧. Ka̧ra̧ tö̧jä̧hua̧ pinömä huäitä jerupätöjä ujutumä―. ¹⁴ José päinä̧u̧do: ―Isocö. Ttö pädäji ta'anö ja̧'a̧. Rȩjȩ usäu ichäjätöjä. ¹⁵ Pa̧'a̧nö̧ jȩpö̧ ucuturu ka̧cuä̧mö̧ tochä̧u̧jä̧. Iso päi'önä pä'ösä, ucutu pottömä rä'opocotöjä yorö'isotä, cu̧jä̧hua̧tu̧cu̧ ichö juiyöttömä. ¹⁶ Ucututtu ya̧tȩrö hue'ätucui, cu̧jä̧hua̧tu̧cu̧ru̧ ȩmä̧ja̧, ucutumä cärenä cu̧'ä̧tu̧cua̧'a̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ chu̧huo̧juä̧cua̧sä̧ iso päi'önä huȩnȩ cucuocuäjätucuttumä. Iso päi'önä huȩnȩ cucuocuäjätucu juiyöttömä, yorö'iso chu̧huo̧juä̧cua̧sä̧ rȩjȩ usäu ichäjätö pä'ö―. ¹⁷ Ja̧'hua̧nö̧ pä'äji'ca̧, o'ca toi'önä̧rö̧ cärenä rötö pe'tädö icuinä̧u̧do huäbodäcuä mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧. ¹⁸ Huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenä, José jahuätörö pä'inödo: ―Ttömä Chö̧ä̧nä̧hua̧ Diosrötä chucuota'attö, pi̧yȩ jȩpä̧tu̧cui̧ cu̧ji̧pä̧tu̧cua̧ pä'ö. ¹⁹ Iso päi'önä jueö huȩnȩ cucuocuäjätucuttumä, ucututtu ya̧tȩtä̧ cärenä ö̧'i̧pa̧'a̧nä̧, korotömä o'ca toi'önä cu̧cuȩtu̧cu̧ trigodu cuȩpä̧cuo̧tö̧jä̧, cuahuaruhuä ppäi ttu'ätö ttö̧'i̧pa̧ pä'ö. ²⁰ Juhua'attö cu̧jä̧hua̧tu̧cu̧ru̧ cui'cächätucuaja, iso päi'önä huȩnȩ ucuocuäjätö pä'ö chu̧huo̧juä̧cua̧'a̧nö̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧ cu̧ji̧pä̧cuo̧tö̧jä̧― pä'inödo Josémä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ amöcuädinätödo. ²¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ u̧bö̧o̧tö̧ ucuocuäcuähuinätödo ka̧ra̧rö̧'i̧nä̧ ka̧ra̧rö̧'i̧nä̧: ―Iso päi'önä tö̧jä̧hua̧ Josérö suronä jȩpi̧nä̧tö̧jä̧. Ja̧u̧ a̧'cua̧ tta̧huȩcua̧'a̧ topinätöjä. “Cua̧'cua̧tta̧ päi'önä topätucuittö” José päa'anä, yorö'iso ä̧ju̧cuä̧cuä̧huä̧ juiyönä jȩpi̧nä̧tö̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pi̧yȩ surojö ujuturu 'cuäopa'a―. ²² Rubén jahuätörö pä'inödo: ―Tö̧jä̧hua̧rö̧mä̧ suronä jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧rö̧ ¿pä'ocö pinösä tä̧ji̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutumä yorö'iso ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧ pinätö̧jä̧. Jitämä tö̧jä̧hua̧rö̧ suronä jȩti̧nö̧ micuämä timitähuäcuotöjä―. ²³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ José u̧bö̧o̧tö̧mä̧ ―tucuocuäji o'ca juiyönätä huo̧juä̧chi̧'ö̧― pä'ö jerupinätö, ya̧tȩ rä'epö icu jiäcuähuä i̧sa̧ rä'epö icu jiähua'anätä ucuocuattö. ²⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuätö ttucuocuäjimä ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, José jahuätöttö rä'opächinödo a̧'u̧ ȩmä̧hui̧pö̧ ajuähua pä'ö. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a u̧bö̧o̧tö̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩ ppa̧'ä̧chi̧'ö̧ ucuocuomenä, Simeónrö 'chu'huädö, jahuätö ttä'ca jo̧mȩttö̧ ja̧u̧ru̧ nö'quinödo. ²⁵ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a umöhuäyotörö hue'inödo u̧bö̧o̧tö̧ ttu̧cuȩ trigodu ttȩna̧ pä'ö saco oyu jacuä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttu̧cuȩ ttimita pä'ö tti'cächäjimä jacuä ttȩna̧ pä'ö hue'inödo umöhuäyotörö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ u̧bö̧o̧tö̧ ttu̧cuȩ cui'ipö tti̧hua̧ pä'ö ttu̧cuȩ ttiya pä'ö hue'inödo umöhuäyotörö. Hueäji ta'anö jȩtti̧ni̧yä̧cu̧do. ²⁶ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttä̧ji̧mö̧ burrotö̧nä̧ trigodu sacu oyu cä'epö huȩnö̧, i̧hui̧nä̧tö̧do. ²⁷ Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ täcö ttä'ähuaränä ttö̧'ä̧bä̧do̧mȩnä̧, ya̧tȩ ösacuyu ejädinödo, äji burro u̧cuȩ iya pä'ö. Ejädö toomenä, öäre pärätä juhua'atä ösacuyu ä'ca ȩqui̧ni̧yä̧cu̧do. ²⁸ U̧bö̧o̧tö̧rö̧ pä'inödo: ―¡Ttörö pä'äji ta'anö ppa̧'ä̧dä̧jä̧tö̧ chöäre pärätä! ¡Topätucui chösacuyunä ȩca̧'a̧!― Juiyo ye'ecue'inätödo. Ttö̧'ä̧u̧nu̧ pä'ähuinätödo ka̧ra̧ ka̧ra̧nö̧: ―¿Däje jä̧ttö̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ Dios ujuturu jȩä̧ji̧mä̧?― ²⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttä'o Jacob ojusode Canaán rȩjȩra̧'a̧ tti̧rȩbȩhuo̧mȩnä̧, ttä'orö ji'ähuinätödo o'ca juiyönä jahuätörö 'cuäopäjimä. Pä'inätödo: ³⁰ ―Egipto rȩjȩ ru̧hua̧ pä̧i̧cu̧nä̧ ucuocuäji ujuturu. “Ucutumä yähuäinä cusäcuähuätucua pä'ö hue'ähuotöjä” pä'äji ujuturumä. ³¹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ru̧ pä'äjätöjä: “Ujutumä yaparehuätö ttö̧ja̧mä̧cö̧jä̧. Cumöhuäyotöjä rȩjȩ usäcuähuä ttö̧ja̧mä̧cö̧jä̧. ³² Ujutu docenö huotöjä. Ya̧tȩtä̧ tä'o i̧tti̧mö̧jä̧. Ya̧tȩ tö̧jä̧hua̧ pinömä huäitä jerupätöjä ujutumä. Röji ru̧hua̧mä̧ tä'ocu ki̧'ä̧ji̧ Canaán rȩjȩra̧'a̧,” pä'ö ji'ähuäjätöjä. ³³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Egipto rȩjȩ ru̧hua̧ ujuturu pä'äji: “Ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ chu̧huo̧juä̧cua̧sä̧ iso päi'önä huȩnȩ cucuocuäjätucuttumä. Ucututtu ya̧tȩrö̧ ku̧ni̧pä̧tu̧cui̧ ttöcu. Korotömä cucuähuä ȩpä̧tu̧cui̧ cuahuaruhuä ppäi ttu'ätö ttö̧'i̧pa pä'ö. ³⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ cu̧jä̧hua̧tu̧cu̧ru̧ cui'cächätucuaja, iso päi'önä rȩjȩ usäcuähuä ttö̧ja̧mä̧cö̧ pä'ö chu̧huo̧juä̧cua̧'a̧nö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ iso päi'önä huȩnȩ ucuocuäjätö pä'ö chu̧huo̧jä̧cua̧'a̧nö̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ätu̧cu̧ttu̧mä̧, cu̧jä̧hua̧rö̧ ppa̧dä̧dä̧cua̧sä̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ätu̧cu̧ttu̧mä̧, pi̧jä̧ Egipto rȩjȩnä̧ adiunätä cu̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧, pä'äji ru̧hua̧mä̧”― pä'ö ji'ähuinätödo. ³⁵ Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ttösacu oyuttu 'cuȩttȩpo̧mȩnä̧, o'ca toi'önä ttöäre pärätä o̧bi̧ ȩjö̧ o̧bȩ ttȩpä̧ji̧mä̧ ttösacu oyu jacuä ȩja̧'a̧ topinätödo. Jahuätö'inä, ttä'o'inä pärätä o̧bi̧ o̧bȩnä̧ juähua'a ȩca̧'a̧ tottomenä, ye'ecue'inätödo. ³⁶ Ttä'o Jacobmä i̧tti̧mö̧rö̧ pä'inödo: ―Chi̧tti̧mö̧rö̧mä̧ täcö ttöttömä 'chocuipinätucuäcusä. José pinö'inä toa'a. Simeón'inä täcö toa'a. Jitä'inä Benjamínrö cuȩpä̧tu̧cua̧ pä'ätöjä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, o'ca juiyönä ttörötä surojö 'cuäopäcusä―. ³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Rubén jä'orö ädätinödo: ―Cui̧tti̧ Benjamínrö pä'äji ta'anö ucuru ppa̧dä̧dö̧ juiyöttömä, chi̧tti̧mö̧ ta̧ju̧ru̧ cuä'ö cuicuaja. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧mä̧ ttörötä hue'ipirö. Ttötä ucuru pä'äji ta'anö ppa̧dä̧dä̧cua̧sä̧―. ³⁸ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jacob pä'inödo: ―Chi̧tti̧mä̧ ucutucu 'cho̧cö̧ jä̧cua̧. Uböomi̧nä̧ hua'ö icuinö. O'ca'a ja̧u̧tä̧ ka̧tä̧hua̧ kö̧. Cui̧'chä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, ja̧u̧ru̧ suronä 'cuäopöttömä, bö̧o̧ i̧sa̧ cha'attö, ttömä rö̧ȩnä̧ a̧'u̧ rö̧jä̧cu̧, a̧'u̧ttu̧'i̧nä̧ 'corupädinö'anö jä̧cu̧sä̧―.