Capítulo 5

1 Ru̧hua̧ Belsasar pä'cäri jȩpi̧nö̧ ahuäruhuä 1.000nö̧ huotö ruhuotörö a̧tȩpu̧, ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ vino ahuinö jahuätö ttä'ca jo̧mȩttö̧. 2 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Belsasar vino au tä̧'ä̧mä̧chö̧ hueinö ttȩma̧ja̧ päö orottö'inä platattö'inä adicuä o̧tta̧ jäo Nabucodonosor, Dios ö̧jode Jerusalénttö̧ räepu'icuinöjinö, ja̧u̧tä̧ ahuäruhuä ruhuotö ttirecuamu̧cu̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ amonä ttirecuamu̧cu̧ ttahua päö. 3 Umuhuäyotö 'cächinätö̧ orottö adihuä o̧tta̧ Dios ö̧jodettö rättepinöjinö Jerusalénttö̧. Ru̧hua̧ ahuäruhuä ruhuotö ttirecuamucu̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ amonä ttirecuamucu̧ ahuinätö̧ ja̧u̧nä̧. 4 Jahuätö vino au ja̧u̧nä̧ ucuo teähuinä̧tö̧ a̧mo̧nä̧ tti̧ä̧nä̧huo̧tö̧rö̧ orottö ja̧'hua̧ta̧nö̧ platattö'inä, broncettö̧'i̧nä̧ , curäutu'inä dausodättö'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ ido'quittö'inä adicuotörö. 5 Ja̧'hua̧nö jo̧mȩnä̧ i̧jȩcuä̧chi̧na̧'a̧ ttö̧ja̧ ttu̧mu̧ ocurä reju ä'ca ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ru̧hua̧ ojusode ä'ca räbänä säyu'unä tuhuecuome huȩyu̧tina'a. Ru̧hua̧mä̧ topinä huȩyu̧ta̧'a̧ u̧mu̧jo̧mȩtä̧. 6 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ toomenä ru̧hua̧mä̧ ö'i'inä pärohuächinö amöcuädöna'inä ye'ecui'inö; Ö̧'a̧jui̧yä̧'i̧nä̧ o̧jä̧mä̧dö̧juiyönä, ka̧ra̧juȩ ö̧'a̧juȩcu̧ cuä̧huä̧chä̧rö̧nä̧. 7 Ru̧hua̧mä̧ huopinö dottächa pä'ö hua'inätu̧cu̧ ucuocuätöjä pä'ätörö, u̧mä̧tö̧ huo̧juä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ mo̧ro̧jä̧ jähuä huo̧jo̧ä̧tö̧rö̧'i̧nä̧. Ru̧hua̧mä̧ pä'inö jitö Babiloniattö̧ huo̧juä̧tö̧ pä̧ttä̧u̧ru̧: "Ya̧tȩ ucututtu pi̧yȩ huȩyu̧cua̧mä̧ pa̧'a̧do̧ pä'ö huȩyu̧cua̧'a̧ pä'ö jiäuttumä̧ purpurättö 'ca̧tö̧ ku̧nä̧huä̧cua̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧ru̧pä̧'chȩnä̧mä̧ orottötä ö̧rä̧u̧huä̧cua̧. Ja̧u̧mä̧ ruhuo hueähuättömä huäbodäcuänä jä̧mȩ huȩä̧cua̧." 8 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ o'cationä amucuädö huo̧juä̧huä̧ ttö̧ja̧ 'chä̧hui̧i̧nä̧tö̧, jahuätö huȩyu̧cua̧a̧ jittähua peömä ru̧hua̧rö̧ hueyecuinätö̧. 9 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ ru̧hua̧ Belsasar ri̧ȩnä̧ yeecueinö̧ i'äinäjä̧ i̧mi̧cu̧nä̧ päi'ö̧nä̧. Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ä̧tȩpä̧jui̧nä̧ jȩtti̧yu̧nä̧ pä̧i̧nä̧u̧. 10 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ ru̧hua̧ u̧cuȩ ucuäijodenä doächinäju̧ ruhuaju. Ruhuaju päjinäcu̧: ¡'cuäpunätä̧ cui̧jä̧cua̧jä̧ ru̧hua̧! cua̧'cua̧ tta̧cuȩcuä̧ amucuädä'chö. Ri̧ȩnä̧'i̧nä̧ yecuecuächä cuiä i̧mi̧cu̧nä̧ pä̧i̧pä̧rö̧nä̧mä̧. 11 Ya̧tȩ ttö̧ja̧sa̧ kö̧ ucu ruhuo huecuomä̧ ja̧u̧mä̧ ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ tta̧'cua̧ru̧hua̧rö̧ ku̧nä̧rö̧. Ttä'otö̧ huettinö mo̧ro̧mä̧, tȩ'a̧u̧'i̧nä̧, huo̧jui̧'ä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧ huä̧juä̧huä̧ huȩnȩ'i̧nä̧ ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧nä̧ ttu̧ju̧nä̧ra̧'a̧ ja̧u̧nä̧mä̧ ki̧na̧'a̧. Jä'o ru̧hua̧ Nabucodosormä, mä̧ri̧mö̧'i̧nä̧ ttu̧ru̧hua̧ jö̧nä̧ ötinä̧cu̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ hua'inätu̧cu̧ ucuocuätö tturuhuotö'i̧nä̧ huo̧juȩcu̧nä̧ ucuocuätö'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ mo̧ro̧jä̧ jä̧huä̧ huo̧juä̧tö̧'i̧nä̧. 12 A̧'cua̧ru̧hua̧ adihua̧'inä, huo̧juȩcuä̧'i̧nä̧, huo̧jui̧'ä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧, ttu̧'cuo̧ti̧ rä'epö ji'äcuähuä'i̧nä̧, ttieru'i̧nä̧ ttu̧huo̧jui̧pö̧nä̧ ji'äcuähuä'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ huȩnȩ'i̧nä̧ aditö icuäcuähuä'i̧nä̧; O'ca juiyönä pi̧yȩ ji̧na̧'a̧ Danielnä̧ ka̧cui̧nö̧mä̧, Ru̧hua̧ Baltazar pä'ö oinä̧cu̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitämä̧ Danielrö huopätucui huȩyu̧cua̧'a̧ pȩju̧ rä'epö jiähuacu." 13 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Danielrö ru̧hua̧ ä̧'ca jo̧mȩcu̧ i'cächinätö̧. Ru̧hua̧mä̧ ja̧u̧ru̧ pä'inö̧: Ucutä ja̧'a̧ Danielmä, Judara̧'a̧ttö̧ i'cächäcuähuotöttö ya̧tȩmä̧, ttö chä'o, ru̧hua̧ Judattö räepinäcu̧mä̧. 14 Ttömä ucu cutö'cö ä̧ju̧cuä̧'i̧jö̧sä̧, ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ tta̧'cua̧ru̧hua̧mä̧ ucunä kö̧ pä'ö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tȩya̧u̧'i̧nä̧ huo̧jui̧'ä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧ juhua'atäcu huo̧juȩcu̧ a̧mö̧cuädäcuähuä'i̧nä̧ ucunätä̧ ka̧'a̧ pätta'a. 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttö̧ja̧ ttu̧huo̧ju̧ huȩnȩ ttu̧huo̧juä̧u̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jitö hua'inä̧tu̧cu̧ huopönö ucuocuätörö'i̧nä̧ chä'ca jo̧mȩ o'ipö ttu̧ju̧ni̧nä̧u̧ huȩyu̧cua̧'a̧ pȩju̧ ttucuocua pä'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ huȩyu̧cuä̧ pä'ö tö'cö jittähuattö pä'ö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ pä'ö tö'cö jittäu juiyönä ji̧nä̧cu̧sä̧. 16 Ja̧u̧ ötö'cö jicuähua'anö̧ hua̧mä̧ juhua'atäcu ja̧u̧ huȩnȩ aditö cuicu'anö̧ hua̧mä̧ ucu ja̧'a̧ pätta'a ä̧ju̧cuä̧'i̧jö̧sä̧ ttömä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ huȩyu̧cua̧'a̧ pȩju̧ ucuocuiyittö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ päö tö'cö jicuäuttömä, ruhuotö ttö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ 'ca̧tä̧huä̧cua̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu̧ru̧pä̧'quȩ kärocuächönä̧ rä̧u̧sa̧ orottö a̧di̧cuä̧sa̧ ru̧nä̧huä̧cua̧jä̧ juhua'atäcu ru̧hua̧ jö̧nä̧ huȩcuä̧cua̧jä̧ huäbodäcuänä jo̧mȩ ruhuo huecunä. 17 Ja̧'hua̧nö̧ päcu Danielmä ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ ädätinö: "Ja̧u̧ mippounä cuiya päcumä ucutätä cuȩmö̧cua̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuiya päcuäjimä ka̧ra̧rö̧tä̧ cuiyaja. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttömä huȩyu̧cua̧'a̧ pȩju̧mä̧ chucuocuiyä̧cua̧jä̧, ru̧hua̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ päö ötö'cömä jidähuäcua̧jä̧. 18 Ucu ru̧hua̧ cutu'cömä, Dios mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧mä̧ cuä'o Nabucodonosorö ruhuo'i̧nä̧, ö̧rö̧ä̧'i̧nä̧, jȩä̧'a̧nö̧ jö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo iyinä̧cu̧. 19 Ö̧rö̧ä̧ Dios iyinö jähuänämä, ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä̧tä̧, ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧, tti̧huȩpönä ucuocuätö'i̧nä̧ ye'ecumä ttö̧'ä̧hui̧nä̧tö̧. Ja̧u̧mä̧ jitö totte'ächa pä̧u̧rö̧mä̧ cuä'ö tticua pä'ötä hue'inö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttö̧ja̧cua̧ pä̧ö̧rö̧mä̧ cuä'ö tticua pä'ömä hue'ocö pinö. Ja̧u̧mä̧ ttucuo iya pä̧u̧rö̧mä̧ iyinö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttucuo iya pä̧o̧co̧ö̧rö̧mä̧ iyocö pinö. 20 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ a̧mi̧so'quinä ucuo teähuomenä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ a̧'cua̧ru̧hua̧nä̧ a̧mi̧ 'qui'ädäcuäumä rö̧ä̧nä̧ suronä jȩpi̧nö̧, ja̧u̧mä̧ isopäi'önä ruhuo hueäjome 'chottipinä̧cu̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo'i̧nä̧ 'chottipinä̧cu̧. 21 Jitötä ttö̧ja̧cu̧ ö̧jö̧ juiyönä rä'epö tticuinä̧cu̧, a̧mö̧cuädö'i̧nä̧ i̧sa̧ a̧mö̧cuädötä a̧mö̧cuädinö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ de'a burotö̧cu̧tä̧ ki̧nö̧. Päcäyä 'cua̧rö̧nä̧tä̧ isä'cuatä cuinö̧. Jä̧ttä̧pä̧ya̧nä̧mä̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ ajiya 'cho̧ro̧hui̧'ö̧tä̧ ma̧i̧nä̧cu̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧ Diostä ja̧'a̧ ttö̧ja̧rö̧ ruhuonä hue'ö ja̧'a̧ pä'ö u̧huo̧jui̧po̧mȩ jubö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧tä̧ ja̧'a̧ ya̧tȩrö̧ pojopö ȩmö̧ jahuätörö hueönä kö̧nö̧mä̧ churutä pä̧huä̧rö̧jo̧mȩnä̧tä̧. 22 Ucu ja̧u̧tä̧ i̧tti̧ Belsasarmä, cuamiso'quinä̧mä̧ cua̧'cua̧pö̧nö̧mä̧ a̧mö̧cuädocö päjijä, pi̧yȩmä̧ o'cajuiyötä cu̧huo̧jua̧'a̧nä̧. 23 Ucumä mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧cu̧ surojö jȩpä̧ji̧jä̧. Ojusode jacuättö adicuä ucumä i'cächäji'ca̧, cu̧mö̧huäyotö ruhuotucu, cua̧mö̧nä̧ cui̧rȩcua̧mö̧cu̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ korotö cui̧rȩcua̧mö̧cu̧ vino isoya ahuäjijä, juhua'atäcu ucumä tätähuä'ca platattö'i̧nä̧, orottö'i̧nä̧, broncettö'i̧nä̧, cuoräuttö'i̧nä̧, dau odiyättö'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ inähuiyättö'i̧nä̧, tätähuä'ca tooco'catä, ä̧ju̧cuo̧co'catä, yorö'iso jeruhuä'catä esehuäjijä. Ucumä ucuo te'ähuocö päjijä cua̧'cua̧rö̧ u̧mö̧nä̧ 'chu̧'ä̧rö̧rö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu̧mä̧nä̧mä̧ o'cajuiyötä huo̧jua̧rö̧mä̧. 24 Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩttö̧ Diosmä umötä̧ hue'äji cuä'ca jo̧mȩcu̧ ja̧u̧ u̧mö̧tä̧ jä̧ja̧'a̧ huȩyu̧tä̧jä̧mö̧mä̧. 25 Pi̧yȩ ji̧nä̧'a̧ pä'önö jȩpu̧ i̧huȩyu̧ti̧nö̧mä̧: 'Mene,Mene, Tekel, ja'hua̧ta̧nö̧ Parsin. 26 Pi̧yȩmä̧ pä'anö päö pähuä: 'Menemä' , 'Diosmä jiäu uruhuo ja̧'hua̧ta̧nö̧ röji cädäcuome'. 27 Tekel pä'ömä ucumä pä̧ja̧tä̧cua̧cua̧jä̧ cuämäcömä ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucu jȩ'cu̧mä̧ jäyätä cua̧jä̧'. 28 Parsin pä'ömä', 'Ucu ruhuo huecumä kȩ'ȩcua̧cha̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ medosrö'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ persasrö'inätä̧ iyäcua'a.'' 29 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Belsasar hueinö, Danielrö púrpuranö jäppi ttö̧'ca̧ta̧ pä'ö. U̧ru̧pä̧'quȩ jäyänämä ttuninäcu̧ oro i̧sä̧sa̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ uhuo ru̧hua̧ ttö̧ja̧ ttä'ca jo̧mȩttö̧ ucuocu päinö ja̧u̧ ötö'cö cu̧ju̧nä̧rä̧cuo̧tö̧jä̧ ya̧tȩrö̧ uhuo ru̧hua̧ päinä huämetucuättö huehuä i̧sa̧ jö̧nä̧. 30 Ja̧u̧tä̧ yodo Besasar Babiloniattö̧ ucuo ru̧hua̧rö̧ cuä'ö icuinättö̧, 31 ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Dario Medo i̧sa̧ ruhuo 'cha'ächi'inö sesenta y dos a̧'ȩ tö'cöhuächiönä hua̧.