¹ Ru̧hua̧ Nabucodonosormä̧ hue'inö pi̧yȩ jȩtta̧ pä'ö hueäjimä ttö̧ja̧ o'catoi'önä̧tä̧, ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tti̧huȩnȩ pö̧nä̧ ucuocuätö ja̧huä̧jä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ hue'ö icuinö: "Yabonö̧tä̧ Huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧tu̧cui̧ pä'önö̧. ² Ttömä̧ adiunä jä̧cu̧sä̧ jä̧cuȩ'i̧nä̧ ö̧rö̧ä̧'i̧nä̧ mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧ ttönä̧ i̧jȩpä̧ji̧ jidähuomenä. ³ ¡'Cuä̧o̧pä̧cuȩ rö̧ ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jo̧cö̧ jä̧'i̧jö̧ jȩä̧ji̧mä̧ juruhuö ja̧'a̧! Ruhuo hue'ömä, beipocö ruhuo ja̧'a̧, Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ hueö huȩnȩmä̧ tti̧tti̧mö̧ juhua'a yabo tti̧tti̧mö̧rö̧ huȩä̧cuȩ ja̧'a̧. ⁴ Ttö, Nabucodonosormä̧, chojusodenä̧ eseutä ki̧nö̧sä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ruhuodenä kä̧nö̧mö̧ chiäre'i̧nä̧ rö̧ä̧cho̧mȩnä̧ eseu ki̧nö̧sä̧. ⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧yȩtȩ chu̧'cuo̧ti̧cui̧nö̧nä̧ yedecunä jinäcu̧sä̧. Ji̧nä̧ juȩnȩ ä'ö chö̧'a̧'a̧nä̧, a̧'cua̧juȩ tochäjimä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ i̧jȩcuä̧chä̧ji̧mä̧ chamöcuädönä̧ cha̧'cua̧ roönä ji̧nä̧cu̧sä̧. ⁶ Ja̧'hua̧nö̧ jä̧cu̧ ji̧yȩtȩ jȩtta̧ pä'ö hueähuä huȩnȩ ku̧ni̧nö̧sä̧, Babilonia rȩjȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧ huo̧juä̧huä̧ huȩnȩ ku̧nä̧rä̧tö̧ o'catoi'önärö̧ ottäjiyattö pä'ö chä'ca jo̧mȩcu̧ chu̧'cua̧ti̧ jä̧ji̧ rä'epö icu jittähuattö pä'ö. ⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitö mä̧ri̧mö̧ , hua'inä̧tu̧cu̧ huopönä ucuocuätö'i̧nä̧, ttö̧ja̧ huo̧juȩcu̧nä̧ ucuocuätö'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ si̧ri̧'cö̧ ttötö'cö huo̧jui̧pä̧tö̧'i̧nä̧ ichinä̧tö̧. Ttömä chu̧'cua̧ti̧ jahuätörö ji'ähuinösä̧ ja̧'hua̧nö̧ jidähua'anä rä'epö icumä jittähuipö juiyönä ji̧nä̧cu̧sä̧. ⁸ Ja̧'hua̧nö̧ jä̧ji̧ o'ca'a Danielmä do'ächi'inö̧, i̧mi̧ chu̧ä̧nä̧hua̧ i̧mi̧nä̧ Beltsasar pä'ö odinä̧cu̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ ta̧'cua̧ru̧hua̧ surojö jui̧'a̧ ö̧jä̧cu̧mä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ru̧ chu̧'cua̧ti̧ ji'ähuinö̧sä̧. ⁹ "Beltsasar, ma̧ri̧mö̧ ttu̧ru̧hua̧, tö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ ta̧'cua̧ru̧hua̧ surojö jui̧'a̧ ucunä kö̧ pä'ömä huo̧jua̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ yorö'iso ttu̧huo̧jui̧pö̧ juiyönä jö̧mä̧ ucurumä jeruhuoca'a. Ji'ähuittö chu̧'cuo̧ti̧ tochäji däje jä̧cua̧'a̧ jä̧ja̧'a̧ ja̧ pä'ö. ¹⁰ Pi̧yȩ ja̧'a̧ chä'ämanä sä̧bö̧cä̧nö̧ chö̧'o̧mȩnä̧ chamöcuädönä i̧jȩcuä̧cha̧'a̧ tochinö̧mä̧: Ttömä topäjisä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ rȩjȩ kä'co päte'ö jo̧mȩ dau ki̧na̧'a̧ juäimä öotomä otoinä̧i. ¹¹ Daumä böo juoinäi ja̧'hua̧nö̧ böo juo'ö juruhuächinäi. Juäittö ju'toju jo̧mȩmä̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ rȩbȩhui̧pi̧na̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä tottönätä päi'önä. ¹² Ojiyämä juiyo a̧'cua̧cui̧nä̧i, u̧huä̧ju̧mä̧ rö̧ä̧nä̧ huȩji̧nä̧i ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ o'catoi'önä ttu̧cuä̧mä̧ juäinä̧tä̧ ki̧na̧'a̧. De'a isotömä juäi dȩa̧'a̧tä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ppi̧yu̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ ko̧'ä̧rä̧tö̧mä̧ a̧na̧jui̧yä̧nä̧ huȩji̧nä̧tö̧. Isotö o'catoi'önä tta̧'cua̧rö̧ ku̧nä̧rä̧tö̧mä̧ juäitttä cuä̧nö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧. ¹³ Chiäre camappä̧nä̧ cuä'ächi'ö chä'i'omenä̧ i̧jȩcuä̧cha̧'a̧ topinö̧sä̧, ya̧tȩ huȩnȩ ji̧ä̧hu̧ähuä̧ i̧sa̧ surojö jui̧'a̧ mo̧ro̧jä̧rä̧ttö̧ i̧mȩyȩhua̧'a̧ topinö̧sä̧ cha̧mö̧cuädönä̧tä̧. ¹⁴ Ja̧u̧mä̧ pä̧i̧cu̧nä̧ huopi'önö pä'inö: 'Juäi daumä jȩä̧chä̧icui ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ä̧najuiyä̧'i̧nä̧ 'toruhuächäicui, oyä'inä 'toruhuipi, ja̧'hua̧ta̧nö̧ u̧huä̧ju'i̧nä̧ ttahuähuächi. De'a isotä juäi dȩa̧'a̧ ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ dö'ecuächätucui juhua'atäcu ä̧najui̧yä̧nä̧ huȩjä̧tö̧'i̧nä̧ co'ächätucui. ¹⁵ Juȩnȩ rȩjȩmä̧ uju'ca'ca ihuehui appiyä 'chuä̧ro̧mȩtä̧ ki̧'i̧pi̧, cuo̧rä̧u̧sä̧nä̧'i̧nä̧, bronce i̧sä̧sa̧nä̧'i̧nä̧ ti̧ä̧dä̧cuä̧huo̧mȩtä̧, isä'cua adiu ja̧'tö̧huä'cua kä'co kä'camä̧. Ku̧ni̧pi̧ mo̧ro̧jä̧ra̧ttö̧ 'chopa̧ppȩtä̧ acuäbe'önä ku̧ni̧pi̧rö̧. Isotö'inä̧ rȩjȩnä̧ ka̧cu̧ dauhuiyä'i̧nä̧ 'cä̧tȩtä̧ ö̧jö̧nä̧ ku̧ni̧rö̧. ¹⁶ A̧mu̧cuädö'i̧nä̧ ttö̧ja̧sa̧ a̧mö̧cuäda'acumä a̧mö̧cuädocö jä̧cua̧. De'a i̧sa̧ a̧mö̧cua'acu a̧mö̧cuädönämä siete a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ jubö ö̧jö̧nä̧ ku̧ni̧rö̧. ¹⁷ Pi̧yȩmä̧ pättö huȩnȩ jiäcuähuä isotö jittäcua pä'ö. Surojö'inä juiätö amucuädö pättäji ja̧'a̧ jitö jinäa̧'cua̧rö̧ ko̧cuä̧tö̧ ttu̧huo̧jua̧ pä'ö JU'TOJU RU̧HUA̧TÄ̧ ruhuo hueömä pi̧jä̧ ruhuotörömä ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ JA̧U̧TÄ̧ iyö churutä pä̧cuä̧rö̧jo̧mȩnä̧ jahuätörömä, juiyo usurä isotörö'inä iyö. ¹⁸ Ttö , ru̧hua̧ Nabucodonosor, pi̧yȩ 'cuo̧ti̧cuä̧ji̧sä̧. Jitämä ucu, Beltasasar, pi̧yȩ jä̧ji̧ räepu icu jiähuitö, ttö churuhuonä huedometö̧mä̧ ya̧tȩ'i̧nä̧ juo̧jö̧nä̧mä̧ jittähuiya'anö jä̧cu̧sä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä jicuähua'anö ja̧'a̧, Dios a̧'cua̧ru̧hua̧ surojö'inä huiätö ucunä ttu̧juo̧cua̧'a̧ttö̧." ¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Daniel, koro i̧mi̧mä pättinäcu̧ Beltsasar päö, rö̧ä̧nä̧ recuonä̧nö̧ a̧'cua̧tta̧ päi'inä̧cu̧, amucuädomenä. Ru̧hua̧mä päinä̧cu̧: "Beltsasar, 'cua̧'cua̧ tta̧huȩhui̧pä̧ 'cuo̧ti̧ jähuänämä. "Beltsasar ädätinö: "Chu̧ru̧hua̧, 'cuo̧ti̧ jä̧ji̧mä̧ ucuru a̧u̧tä̧ttö̧rö̧ jä̧cua̧'a̧; rä'epö icu jittähuomenämä ucu cuaboiyotörötä jä̧cua̧'a̧. ²⁰ Dau ucu tocu'inäjäimä, buo juo'ö ja'huäimä rö̧äi juoächinäi, jahuäi u'cuajarämä rä̧bȩhui̧na̧'a̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ jubu, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pi̧jä̧ o'cajuiyönä i̧jȩcuä̧chö̧nä̧ ki̧na̧'a̧, ²¹ ojiyä'inä a̧'cua̧cui̧näi, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧huä̧ju̧'i̧nä̧ rö̧ä̧nä̧ huȩji̧näi, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttu̧cuä̧mä̧ ki̧na̧'a̧ o'catoi'önärö̧tä̧, Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuäi dȩa̧'a̧mä̧ isotö rȩjȩnä̧ cue'ächätö'inä ko̧cui̧nä̧tö̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nä̧ isotä ju'tojunä co̧'ä̧rä̧tö̧'i̧nä̧ jahuäinä ko̧cui̧nä̧tö̧, ²² jahuäi daumä ucutä ja̧'a̧, ru̧hua̧, ucumä böo juo'öjä cujurucu. Cujurunä cu̧ju̧mä̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ jubu rä̧bȩhua̧'a̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ curuhuo'inä ruhuäcuiyä pa̧ja̧cu̧nä̧ rä̧bȩhua̧'a̧. ²³ Ucu, ru̧hua̧, surojö jui̧'a̧ huȩnȩ ji'äu mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ i̧mȩyȩhua̧'a̧ topinö pa̧'a̧nö̧ pä'ö: "Dau cuä'epö icu si'epö icui, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ujucäcä'i̧nä̧ ihuehui'appä'inä rȩjȩtä̧ ku̧nu̧pä̧tu̧cui̧, cuoräu isappänä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ bronce isappänätö̧ ti̧'ä̧dö̧, dede'cua ppuruhuä'cua ö̧'cä̧tȩ. Mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttä̧ ajiya 'chȩnö̧ ichö iyepäcua'anö. Ja̧'a̧tä̧ topätucui de'a isotucu ka̧'a̧nä̧ ji̧mu̧tȩ ta'arenö a̧'ȩ 'cuäopome jubu. ²⁴ Pi̧yȩ́ ja̧a̧ cu̧'cuo̧ti̧cui̧nö̧mä̧, ru̧huá̧. Päö kö̧nä̧huä̧ jȩä̧cuä̧i̧ o'cajiyönä jiähuäcujä DIOSTÄ. Ttö chu̧ru̧hua̧. ²⁵ Ucumä räepu i̧cuä̧hua̧tä̧ cui̧jä̧cua̧jä̧ ttö̧ja̧ttö̧mä̧, cui̧jä̧cua̧jä̧ deatä deä isotö jö̧ta̧a̧nö. Cu̧cuä̧cua̧jä̧ rȩjȩ́ isä'cuatä päcäyä ucuäi ja̧'a̧nötä̧ ja̧'hua̧ta'a̧nö̧ moró̧ jä̧ttö̧ diyädoppatä diyädä̧cua̧jä̧ coromuttö̧nö̧ taarenö a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ cuäopä̧cua̧jä̧ ucú töcuȩpä̧rä̧chi̧a̧ peö DIOSTÄ pi̧jä̧ ttö̧ja̧ ttöröhuotörö'inä hueömä päö ja̧u̧tä̧ iyö ppä̧ä̧dä̧rö̧'i̧nä̧ päö. ²⁶ Hueähuina'a̧nötä̧ ki̧i̧pi̧na̧a̧ dau uju'ca'catä ihuehuicutä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cu̧ru̧hua̧ tu̧huȩpä̧rä̧chi̧o̧mȩnä̧tä̧ DIOSTÄ hueö päö. ²⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, cu̧ru̧hua̧rö̧, jiähuösä. cu̧huo̧jua̧ peö. Cädia peö suronä jȩä̧'chö̧ttö̧ päcui adiutä jȩä̧cua̧'a̧nö̧. Suronä jȩö̧ttö̧ u̧nö̧chi̧ö̧, i̧jȩcuä̧chö̧nä̧ ppä̧ä̧dä̧rö̧ usurä isotörö, ja̧'hua̧nö̧ jȩö̧ttö̧tä̧ ö̧jä̧cua̧ a̧'cua̧ ȩmu̧nä̧ ttö̧huȩcuȩnä̧tä̧. ²⁸ pi̧yȩmä̧ o'cajuiyönä̧ 'cuä'opina'a ru̧chua̧ Nabucodonosorö. ²⁹ . Kä̧hua̧tö̧ ttö̧jä̧pö̧ttö̧ ta̧ju̧nö̧ tto'comenä, jau̧mä̧ cue'ächö ki̧nö̧ ruhuode Babilonianä huode huä̧mȩ, ³⁰ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pä'inö̧: ¿Pi̧yȩmä̧ rö̧ä̧ö̧ ötahuiyä Babiloniamäcö̧, ttö ru̧hua̧ chojude päi'önä chö̧ja̧ pä'ö chucuo chujurucu chö̧ja̧ pä'ö? ³¹ Jinä̧ ru̧hua̧mä̧ ucuocu ö̧ja̧'a̧nä̧, mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ ji̧yȩtȩ ucuocua'a rä̧mi̧pi̧na̧'a̧: "Ru̧hua̧ Nabucodonosor, ucuru ji'äusä ruhuo huecuä'ijömä ucurumä 'choicui'äja'a. ³² Ucumä ttö̧ja̧ttö̧mä̧ 'cä̧'ȩpö̧ i̧cuä̧huä̧cua̧jä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu̧jo̧mȩmä̧ dea isotöcutä mȩjȩ'ca̧nä̧ cu̧jä̧cua̧jä̧. Ucurumä hueähui'äcua'a päcäyä jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ i̧sä̧'cua cucunä. koromö̧ttö̧nö̧ todäre a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ 'cuä'opäcua'a ucu ttö̧ja̧rö̧ ruhuonä hue'ömä mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧tä̧ ja̧'a̧ pä'ö cu̧huo̧juä̧chi̧'o̧mȩ jubö päi'önä ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧mä̧ Chutä adiu to'äcurutä iyö." ³³ Nabucodonorö to'ija̧'a̧cu̧ pä'ö ku̧nä̧hui̧nö̧mä̧ yotecu isojuoina'a. Ja̧u̧mä̧ ttö̧ja̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩttö̧mä̧ oto rä'epö tticuinä̧cu̧. Ja̧u̧mä̧ isä'cuatä cuinö päcäyä jä̧'i̧ja̧'a̧nö̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jä̧ttä̧pä̧ya̧mä̧ ajiya mo̧ro̧jä̧ttö̧ 'cho̧rö̧hui̧'a̧'a̧tä̧ iyepinä̧cu̧. Uhuochemä otoä'che bahuinä̧cu̧ pare uhuo'che jä̧'i̧ja̧'a̧nö̧tä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ö̧no̧ji̧yä̧mä̧ ppiyuhuä ö̧no̧ji̧yä̧ jä̧'i̧ja̧'a̧nö̧ hui̧nö̧. ³⁴ Chu̧mo̧ro̧ jä̧ji̧ beipächomenä Ttö Nabucodosormä chi'äre ju'tojucu bo̧yu̧cu̧ to̧pi̧nö̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ chamö̧cuädi'ömä ppa̧huä̧chi̧'i̧nä̧cu̧sä̧. Ttömä mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧rö̧ esehuinösä̧, ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ ucuo te'äu 'cuäopönä kö̧rö̧ adiunä̧tä̧ ja̧'a̧ pä'inö̧sä̧. Isopäi'önä uruhuo hueömä 'cuäopönä̧tä̧ kä̧cuȩ ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ ruhuo hueömä kä̧cuȩ pa̧ja̧cuä̧nö̧ huotö ruhuotö pinätö̧ttö̧ ja̧u̧nu̧ o'ca'a ichätö'inä o'catoi'ö̧nä̧ jä̧cua̧'a̧. ³⁵ Pi̧ja̧nä̧ kä̧cuä̧tö̧mä̧ o'catoi'önä̧tä̧ Ja̧u̧nä̧mä̧ micuähuocotötä huotö; Su̧ro̧da̧u̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧ttö̧'i̧nä̧ ttö̧ja̧ pi̧jä̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧ttö̧'i̧nä̧ ttö̧'cä̧tȩ jo̧mȩttö̧mä̧ Churutä pä̧huä̧rö̧jo̧mȩnä̧tä̧ jȩpö̧. Ya̧tȩ'i̧nä̧ ttoeparö pä'ömä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jȩö̧ juiyönä jȩa̧rö̧ pä'ömä jui̧ya'a. Ya̧tȩ'i̧nä̧: ''¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö pi̧yȩmä̧ jȩ'cuä̧jä̧ttö̧?" päö'anö̧ hua̧mä̧ toa'a. ³⁶ Ji̧yȩnä̧tä̧ cha̧mö̧cuädi'önä ppä̧huä̧chi̧'i̧nä̧cu̧sä̧, churuhuo jinö'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ chöadihuä ruhuo ucuo ji̧nö̧'i̧nä̧ ppa̧huä̧chi̧'i̧nä̧cu̧sä̧. Ro̧'ȩpö̧ jiähuäcuähuä ttö̧ja̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo ttö̧ja̧mä̧ ppättädattö pä'ö ttusinä̧cu̧sä̧. Ruhuo huedinome jinome ppa̧'a̧chi̧'i̧nö̧sä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ä'coji jino̧mȩttö̧'i̧nä̧ abonänö iyähui'inä̧cu̧sä̧. ³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttö Nabucodonosormä eseusä, chu̧mö̧ cä'epö, ucuotönö mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧rö̧, isopäi'önä aditähuämä o'cajuiyötä adiutä ja̧'a̧ttö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ a̧mö̧cuädömä jueö huȩnȩtä̧ ja̧'a̧ttö̧. Ja̧u̧mä̧ jitö ttucuo te'ähuätörömä ttucuo tettäu juiyönä jȩpö̧ icua pä'ö'i̧nä̧ hua̧.