¹ Ru̧hua̧ Nabuconosor aditinö orottö tätähuä'ca öotomä 27 pä̧ja̧cuo̧mȩnä̧ jä'ca ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ icähuemä dosnö (2) ja̧a̧nä̧ setenta centimetro jo̧mȩnä̧ pa̧ja̧cuä̧'ca. Babilonia rȩjȩ́ Dura meje'canä äräbeö ku̧ni̧nö̧. ² Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ Nabuconosor ä̧tȩpi̧nö̧ tti̧rȩjä̧pu̧nä̧ ruhuotörö'inä, jäyänä ka̧tö̧rö̧'i̧nä̧, jacuä ka̧tö̧rö̧'i̧nä̧, täbocuä ttö̧ja̧, pärätä tta̧a̧rä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, ro̧ȩcuä̧nä̧ päicuätörö'inä, hueähuä huȩnȩ́ päiaucuä pä̧i̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'cato'inä tti̧rȩjä̧ pu̧nä̧ su̧ro̧da̧u̧ ttöruhuotörö'inä tticha peö ttätö u̧ju̧nä̧ jä'ca totta peö. ³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ tti̧rȩjä̧ pu̧nä̧ ruhuotö'inä, jäyänä ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ jacuä ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧, täbocuä ttö̧ja̧'i̧nä̧, pärätä tta̧a̧rä̧tö̧'i̧nä̧, ro̧ȩcuä̧ päicuätö'inä, hueähuä huȩnȩ́ päia̧cuä̧ päicuätörö'inä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoäinä ttö̧ja̧cuo̧mȩpu̧nä̧ su̧ro̧dä̧u̧ ttöruhuotö'inä ca̧ca̧cui̧pi̧nä̧tö̧ Nabucodonosor itätä'ca äräbeinätö̧. Jahuätö juȩnȩ kada'ca ka̧cui̧nä̧tö̧. ⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ ru̧hua̧ u̧mu̧huä̧ya̧ pä̧i̧cu̧nä̧ huopinö: "hueähuiä'u̧jä̧ jȩ'cuä̧tu̧cua̧ peö, otó cui̧jä̧ tö̧cuo̧mȩpu̧nä̧ kä̧tö̧, ⁵ isotö ttä̧jä̧na̧ttö̧'i̧nä̧, flautatö'inä, cítaratö'inä, liratö'inä, arpatö'inä, pipatö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'cajuiyönä 'porähuättö'inä, ucuocua cuä̧ju̧cuä̧tö̧cuo̧mȩnä̧ ja̧rȩyu̧ päiö ucuotönö jȩ'cuä̧tö̧cua̧ja̧ tätähuä'ca ru̧huá̧ Nabucodonosor äräbeö u̧ju̧nä̧'ca. ⁶ Ya̧tȩ ja̧rȩyu̧ pä'i'ocömä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo te'ähuocömä, ja̧u̧nö̧tä̧ pä̧nä̧, ocurä rö̧ä̧nä̧ cuoäma jacuä kä'ö icuähuä̧cua̧." ⁷ Ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ötahuiyä ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä i̧sa̧ ä̧ja̧ i̧sä̧na̧'i̧nä̧, märäna'i̧nä̧, citaras'i̧nä̧, liras'i̧nä̧, arpas'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pi̧pa̧s'i̧nä̧, ra̧ttö̧mä̧ o'cajuiyötä rä̧mi̧pa̧'a̧ a̧ju̧cumä̧ ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä̧tä̧, ko̧ro̧jä̧ttö̧ ichäcuähuotö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tti̧huȩnȩ ji̧yȩtȩtä̧ ucuocuätö'i̧nä̧ mo̧'a̧mö̧mä̧ ja̧rȩyu̧nö̧ pä'i'inä̧tö̧ tätähuä'ca säröhuä'ca päte'ö ru̧hua̧ Nabucodonosor kä'epu ujuninä̧'canä̧. ⁸ Ja̧u̧nö̧ pä̧nä̧ korotö caldeas ttö̧ja̧mä̧ ichinä̧tö̧ ja̧'hua̧nö̧ ichä'cotömä yapare huä̧nä̧tö̧ ji'ähuinä̧tö̧ judiosrö. ⁹ Juätömä̧ pä'inätö̧ ru̧hua̧ Nabucodonosorö. ¡Ru̧hua̧ 'cuäopönä̧ ö̧jä̧cua̧! ¹⁰ Ucu, ru̧hua̧mä̧, jȩpi̧nö̧jä̧ ji̧yȩtȩ hueähuä huȩnȩ o'catoi'önä äju̧cuä̧tö̧mä̧ ä̧ja̧ ona'i̧nä̧ , mä̧rä̧na'i̧nä̧, citaras'i̧nä̧, liras'i̧nä̧, arpas'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pi̧pa̧s'i̧nä̧, juhua'atäcu 'porö ra̧huä̧huä̧'i̧nä̧ rä̧mi̧po̧mȩnä̧, ttihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ ja̧rȩyu̧ pätti'a pä'ö hue'inöjä orottö ttättähuä'ca ka̧'a̧cu̧. ¹¹ Ya̧tȩ ihue'quiyönä kä̧mä̧dö̧ ucuo te'ähuocömä ocurä rö̧ä̧nä̧ cuoome icu u̧cuä̧huä̧cua̧ jä̧cua̧'a̧. ¹² Yotöte judio ttö̧ja̧ ka̧cuä̧tö̧ ucu Babilonia rȩjȩttö̧ ji̧jä̧tȩ rȩjȩnä̧ ruhuo huetta pä'ö huȩcui̧nä̧u̧ttö̧mä̧: Pitö ja̧'a̧ juätömä Sadrac, mesac ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Nego jö̧nä̧. Pitö ttö̧ja̧mä̧ ucu ru̧hua̧ huecuäjimä jȩpo̧co̧tö̧. Cu̧ä̧nä̧huo̧tö̧rö̧mä̧ ucuo te'äu huettömä jȩpo̧co̧tö̧, orottö tätähuä'ca äräbe'ö ku̧ju̧nä̧jä'ca ä'ca jo̧mȩ kä̧mä̧dö̧ ttihue'quiyönä̧mä̧ kä̧mä̧do̧co̧tö̧. ¹³ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Nabucodonosormä, rö̧ä̧nä̧ a̧mi̧ surächi'äcu Sadracrö'i̧nä̧, Mesacrö'i̧nä̧, Abed Negorö'i̧nä̧ tti'cächirö ottäjiyarö pä'ö hue'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuätö u̧mä̧tö̧römä ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩcu̧ i'cächipinä̧tö̧. ¹⁴ Nabucodonosormä jahuätörö pä'inö: ¿Isopäi'önä ja̧'a̧ Sadrac, Mesac ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Nego, chuä̧nä̧huä̧'ca äräbe'ö chu̧ju̧nä̧jä'ca cuihue'quiyutucu kä̧mä̧dö̧ ucuo tecuähuätucua päcuätucuoca'amä? ¹⁵ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucutumä̧ jo̧mȩnö̧ tö̧ä̧nä̧huä̧'ca tätähuä'ca chaditinä̧'ca ä'ca jo̧mȩ cuihuequiyunä̧ kä̧mä̧dö̧ ucuo tecuähuätucua pä'ö jo̧mȩnö̧ cu̧jä̧tu̧cu̧ttö̧mä̧, i̧sa̧ ä̧ja̧ i̧sä̧na̧'i̧nä̧ Flautas'i̧nä̧, Citaras'inä̧, Liras'i̧nä̧, Arpas'i̧nä̧ Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Pipas'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ra̧huä̧huä̧mä̧ o'cajuiyötä rä̧mipa̧'a̧ cuä̧ju̧cuä̧tu̧cuo̧mȩnä̧mä̧, o'catoi'önätä̧ adiu cu̧jä̧cuo̧tö̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucutu ucuo tecuähuätucu juiyöttömä, yotäcu ocurä du'unä̧ tejädomȩ do'opu icuähuäcuotöjä. ¿di diostä jä̧cua̧'a̧ttö̧ ttö chu̧mö̧ttö̧ cu̧ji̧pä̧tö̧cu̧nä̧ ppädö'anö̧ hua̧mä̧?" ¹⁶ Sadrac'i̧nä̧, Mesac'i̧nä̧, Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Nego'i̧nä̧ Ru̧hua̧rö̧ ädätinä̧tö̧: " Nabucodonosor ujutumä̧ ja̧u̧ tö'cömä̧ tädäta pä'ömä̧ jui'ätöjä. ¹⁷ ji̧yȩtȩ tädäta pä'ö jö̧ttö̧mä̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Diostä chutä aditähuänä̧ taditiyäcutä juȩnȩ ocurä cuo̧ä̧ma̧ttö̧ cuo'u ticu juiyönä tthuä̧rä̧cua̧mä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ja̧u̧tä̧ jä̧cua̧'a̧ ru̧hua̧ u̧mö̧tö̧, tö̧ji̧pu̧nä̧ jȩä̧cua̧mä̧. ¹⁸ Ja̧'hua̧nö̧ jö̧ juiyöttö'i̧nä̧, ucu ru̧hua̧ cu̧huo̧jua̧ pä'ö jitähuäcujä̧, ujutumä̧ cu̧ä̧nä̧huä̧tö̧rö̧mä̧ ucuo te'äu orottö aditö tätö äräbeö cujuninä̧'ca iä'ca jo̧mȩ chä̧hui̧'ö̧ tihue'quiyönämä kä̧mä̧do̧co̧tö̧ täcuotöjä." ¹⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Nabucodonosor juiyo ra̧cuä̧ri̧pi̧nö̧; öä'inä pärohuächönä päinä pitöcu Sadrac'inä, Mesac'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ Abed Nego cu'inä. Ja̧u̧mä̧ hueinö ȩttä̧cuä̧'ca ttojuhuapäö ji̧mu̧tȩttö̧ todäre jo̧mȩnä̧ jö̧nä̧ abora'a du'unä. ²⁰ Ja̧'hua̧nö̧ pojopu hueinö umuhuäyotörö su̧ru̧da̧u̧ juruhuätörö chuädö ti̧ttä̧da̧päö Sadracrö'inä, Mesacrö'inä ja'hua̧ta̧nö̧ Abed Negorö'inä, ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ ocurä ȩttä̧huä̧'canä ttihuatö pä'ö. ²¹ Jahuatömä ttö̧'ca̧ta̧huä̧ti̧yu̧ oppi'inä, huä̧mȩnä̧ huä̧nä̧u̧ o̧ta̧'inä, ttunä juä'ö cuä̧nä̧cua̧ta̧'i̧nä̧ ka̧'a̧nä̧ chuädö tti̧cui̧nä̧u̧ ocurä 'ku'ähuä'ca jacuä ²² .Täcö jurunä huea'attö ru̧hua̧ amisuräcu,ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ȩttä̧huo̧mȩmä̧ juiyo duina'a̧, ocurämä rö̧a̧'a̧ttö̧ cuo'ö icuinä̧ttö̧ Sadracrö'inä, Mesacrö'inä, ja̧'hua̧ta̧nö̧ Abed Negorö'inä ȩpi̧nä̧tö̧mä̧. ²³ Pitö u̧mä̧tö̧ huämetucuämä, Sadrac'inä Mesac'inä ja̧hua̧ta̧nö̧ Abed Nego'inämä , mo̧i̧nä̧ttö̧ ȩttä̧cuä̧'ca jacuä iso'ca̧nö̧ ti̧ä̧dä̧cuä̧cuä̧ huotötä. ²⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ Nabucodonosor ye'ecui'önö o'capäi'önä ä̧rä̧mi̧ö̧ kä̧mä̧di̧nö̧. Ja̧u̧ jä'epinö ruhuä hueome ji̧'ä̧huä̧rä̧tö̧rö̧: "¿ujutumä huä̧metucuä huotö u̧mä̧tö̧rö̧ ti̧'ä̧dö̧ ocurä ra̧'a̧ icuätöjä'cö̧ pädäjä?" Ja'huätö adätinätö̧ ru̧hua̧rö̧: "Iso päi'önätä̧ jä̧'a̧, ru̧hua̧." ²⁵ Ja̧u̧ pä'inö: "Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttömä topösä pa̧ja̧cuä̧nö̧ huotö ocurä jacuä ti̧'ä̧dä̧cuä̧huo̧co̧tö̧tä̧ cue'ächö ttö̧ja̧'a̧, ttidepänä ttötta'inä jui'ätö. Pa̧ja̧cuä̧nä̧ huotöttö ja̧tȩmä̧ juiyo sä̧ru̧pa̧ yapare ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ tti̧tti̧ a̧'cua̧rö̧nä̧." ²⁶ Ja̧'hua̧nä̧ ja̧'a̧ Nabucodonosormä ocurä reju ä'ca 'chä̧hui̧'ö̧ kä̧mä̧dö̧ huopinö: "Sadrac, Mesac y Abed Nego, Dios mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧ u̧mu̧huäyotö, ¡rä'opätucui! ¡pocu ichätucui!" ja̧'hua̧nö̧ huo̧ä̧u̧ ocurättö rä'opinätö̧. ²⁷ Ttidepiyunä ruhuo hue'ätö'inä, tti̧rȩjä̧ pö̧nä̧'i̧nä̧, korotö ruhuo hue'ätö'inä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ru̧hua̧ aditö ji̧'ä̧huä̧rä̧tö̧ ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ pä'i'ätö'inä ja'huätö u̧mä̧tö̧rö̧ topinätö̧. Ttidepänämä ocurä ji̧'qui̧cha̧nö̧'i̧nä̧ cuo'ötticuoca'atä; Ttuyunä ttuhuo'che ji̧'qui̧cha̧nö̧'i̧nä̧ cuo'ötticuoca'a; ttö̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧'i̧nä̧ ji̧'qui̧cha̧nö̧'i̧nä̧ cuo'ötticuoca'a, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ocurä sicä jö̧nä̧'inä a̧mȩpo̧co̧tö̧ pinätö. ²⁸ Nabucodonosor jiähuinö: "tti̧ä̧nä̧huo̧tö̧ Sadrac, Mesac ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Negorö'inä ucuo ttetähuätucuaja, hueäcuru jiähua peö hueö jȩä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧rö̧. Jahuätö esetätö juo̧u̧rö̧ ttö huedömä ucuotocotö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ doächinätö ka̧rá̧ dio ä'cajo̧mȩ ucuotönö ja̧rȩyu̧ pä'iö jȩtta̧ peö. ²⁹ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, jȩchä̧cua̧sä̧ hueähuä huȩnȩ́ o'catoinä ttö̧ja̧rö̧, otó tti̧rȩjä̧pu̧nä̧ kä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ttöcuocuttömä dio Sadrac,Mesac ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Negorö'inä ttöjö'co caaju̧ttö̧mä̧, cuäö icuähuäcuotö, ttojusode'inä dede'cuatä bahuiyäcuä̧u̧ ka̧rá̧ diomä toa'a ppada'anö huamä. ³⁰ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ru̧huá̧ Sadrac, Mesac ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abed Negorö'inä pporädö'icuinö Babilonia̧cu̧.