¡'cuäpunä cu̧jä̧cua̧jä̧ ru̧hu̧á̧! jiähui cu̧'cuo̧ti̧ ujutu cumuhuäyotömä ji̧tä̧huä̧cua̧jä̧ räepicu."
5 Ru̧hua̧mä̧ ädätinö̧ huo̧juä̧huä̧ ttö̧ja̧rö̧. pa̧'a̧nö̧tä̧ pä̧'ösä. Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucutu chö̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧ jicuä̧huiyätucuttömä, cui̧depätucumä̧ se'ö tticuäcuotöjä̧ ja̧'hua̧ta'a̧nö̧ cuoju isodetucumä̧ pärohuächäcua'a ö'cua jö̧nä̧tä̧. 6 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ chö̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧ ji̧cuä̧huä̧tu̧cu̧ttö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pa̧'a̧nö̧tä̧ ja̧'a̧ pä'ö, cuȩmä̧cuo̧tö̧jä̧ mippo̧ö̧nä̧ ttöttömä̧ ya'ate chiya pä'ö jȩpu̧ cu̧nä̧huä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo rö'ä̧'ö̧. Ja̧'hua̧nö̧ däje, ji'ähuätucuitö chu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧ pa̧'a̧nö̧ 'cuo̧ti̧cuä̧ji̧jä̧ pä'ö. 7 Juätömä̧ ädätinä̧tö̧ pä'äta'anö̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pä'inä̧tö̧. Ru̧hua̧ ji'ähuitö cumu̧huäyotörö cu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧ ja̧'hua̧ta'anö̧ ujutu jitähuäcuotöjä cu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧mä̧. 8 Ru̧hua̧mä̧ ädätinö̧.Huo̧jua̧sä̧ jua̧'a ucutu yabocutä ru̧cuä̧dä̧tu̧cua̧ pä'ätöjä ja̧hua̧'a̧mä̧ topätöjä pädömä jȩpu̧sä̧ pi̧yȩ huä̧mȩnȩmä̧. 9 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧cuähuätucu juiyöttömä̧ chu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧,ya'atetä ca̧'a̧. Ucutumä̧ yapare ji̧cuä̧hua pä'ätöjä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jicuähuätucua pä'ö yapare cha̧mu̧cuä̧dö̧ pärou chi'cuomȩbu. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ji̧'ä̧huä̧tu̧cuitö chu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧mä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttömä̧ chu̧huo̧juä̧chi̧'ä̧cua̧sä̧ isopäi'önä̧ jicuähuätucu'a̧nö̧ huottöjä̧ pä'ö. 10 Huo̧juä̧huä̧ ttö̧ja̧mä̧ ru̧hua̧rö̧ ädätinä̧tö̧: "Ya̧tȩ'i̧nä̧ toa'a pi̧jä̧ rȩjȩnä̧mä̧ ru̧hua̧ jäepö jȩö̧'a̧nö̧ hua̧mä̧. Ucuo ru̧hua̧mä̧ toa'a ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ju̧ru̧hua̧mä̧ mä̧rirömä ya̧tȩrö̧'i̧nä̧ pi̧yȩ jö̧'a̧nö̧ jö̧ hue'ä'ijömä, ja̧'hua̧nö̧ jo̧ca̧'a̧ttö̧mä̧ hua'inä̧tu̧cu̧ ucuocu'i̧nä̧ juhua'atäcu huo̧juä̧huä̧ ku̧nä̧rö̧cu̧ ucuocu'i̧nä̧. 11 Ru̧hua̧ jäepömä jeruhuö tö'cö ja̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩttö̧ ya̧tȩ'i̧nä̧ toa'a ru̧hua̧ jäepäji ji'äumä, ttö̧ä̧huo̧tö̧'i̧nä̧, jahuätömä ttö̧ja̧cu̧ ko̧co̧tö̧ jo̧mȩttö̧." 12 Pa̧'a̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Ru̧hua̧mä̧ rö̧ä̧nä̧ ra̧huä̧ri̧pinö ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ja̧u̧mä̧ Babilonianä ka̧cuä̧tö̧ huo̧juȩcu̧nä̧ ucuocuätö ttu̧huo̧juä̧ö̧rö̧mä̧ ocatoi'önä̧rö̧tä̧ si'epö tticua pä'ö hue'inö. 13 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ hueähuyä huȩnȩ räopina̧'a̧ huo̧juȩcu̧nä̧ ucuocuätö ttu̧huo̧juä̧ö̧ o'catoi'önä̧rö̧ cuä'äu tticua pä'ö. Pa̧'a̧nö̧ hueähuä huȩnȩ rä̧o̧pä̧ji̧yä̧u̧, Danielrö'i̧nä̧, ahuaruhuärö'i̧nä̧ usinä̧tö̧ cuä'äu tticua pä'ö. 14 Ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ Daniel juo̧huȩcu̧nä̧ ttö̧ȩ pä̧rö̧nö̧ ädätinö̧ Su̧ro̧do̧u̧ ttö̧ru̧hua̧ Ariocrömä̧, Ja̧u̧ ru̧hua̧rö̧ 'tta̧huärähuäisä̧rö̧mä̧ hueinö̧ Babiloniatö juo̧huä̧huä̧ ku̧nä̧rä̧tö̧ ppa'ächättömä̧ cuäcu tticuä pä'ö hueäcuocaji'inä̧. 15 Danielmä̧ jäpinö̧ Ru̧huä̧ Su̧rö̧do̧u̧rö̧ huehuäisä̧rö̧: ¿tocu pä'ö jurunä ja̧'a̧ttö̧ Ru̧hua̧ jȩ'ta̧ pä'ö jȩpo̧ ku̧nä̧huä̧mä̧?'' Ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Ariocmä̧ jiähuinö̧ Danielrömä̧ cuäo päjimä̧. 16 Ja̧'hua̧,a̧nö̧ ja̧'a Danielmä̧ do'ächi'ö jäpinö̧ yaute mo̧ro̧ jäepinö̧ Ru̧hua̧ u̧'ä̧tȩhuä̧cha̧ pä'ö u̧cua̧tti̧jä̧ji̧ ji̧'ähuä pä'ö. 17 Ananiasmä̧ Daniel ojusoderä̧ i̧'chä̧'a̧ jiähuinä̧cu̧, Ja̧'hua̧ta̧,a̧nö̧ Misaelrö'inä Azarias'inä̧ jiähuinö cuäopäjimä̧. 18 ji̧yȩtȩmä̧ ji̧na'a̧ Dios mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧rö̧ ppädatö pä'ö jattepu suroju cuäopujuiyatö pä'ö juattömä̧ ya̧tȩrö̧'i̧nä̧ cuä'ö tticuiyunö̧ u̧mä̧ttö̧ Babiloniastö̧ ttö̧juo̧jua̧u̧rö̧'i̧nä̧. 19 Ja̧u̧nu̧ yodo Daniel u̧'cuo̧ti̧nä̧ yanä jähuä ji'ähuinö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧ttö̧ Daniel mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧ Diosrö eseu 20 pä'inö: "Cuä̧nä̧hua̧ Dios imi 'cuäopunätä̧ esecui; ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ huo̧juä̧huä̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧tnö̧ ujuru'inämä ja̧u̧tä̧ ja̧'a̧ 21 JA̧U̧ päomȩnä̧tö̧ pärotö icu ruhuotörömä; ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧tö̧ JA̧U̧TÄ̧ rutu ruhuo ruhuotörömä. JA̧U̧TÄ̧ iyö ja̧'a̧ huo̧jä̧cuä̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ tu̧ȩpä̧rä̧cuä̧cuä̧'i̧nä̧ jitö tu̧ȩpä̧rä̧cuä̧cuä̧ cu̧nä̧rä̧tö̧mä̧ huo̧jä̧chi̧ä̧tö̧. 22 JA̧U̧MÄ̧ ya̧nä̧ täcunä dajö ku̧nä̧cuä̧ jacuä'inä jiäu . JA̧U̧MÄ̧ yo̧ö̧nä̧ ko̧cu̧'i̧nä̧ huo̧jua̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ tȩa̧u̧mä̧ JA̧U̧CU̧TÄ̧ kö̧. 23 Tä̧do̧tö̧ mi̧nä̧ tö̧ä̧nä̧hua̧ Dios, adihua'a pädäcujä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ chesehuäcujä huo̧huä̧huä̧'i̧nö̧ chujuru'inä cuiyina'attö̧. Jitämä UCU ja̧'a̧ iyömä chu̧juo̧ju̧nä̧ ucu jähuättö; UCUMÄ̧ iyinöjä̧ ru̧hua̧ ötö'cö tu̧huo̧jua̧ pä'ö." 24 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Daniél topö 'chi̧nö̧ Arioc pä'ö mi̧cua̧rö̧ ru̧hua̧ pätetö hueinäcu̧ru̧ Babiloniattö̧ huo̧juä̧tö̧rö̧ cuä'äu icua pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pä'inäcu̧: "Babiloniattö̧ huo̧juä̧tö̧rö̧ cuä'äumä cuicuä. Ttörotä ȩpi̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ ttötä rä'epö icu jidähuarö ja'huätö ttu̧'cuo̧ti̧." 25 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ Arioc jurunänö̧ ȩmi̧pi̧nö̧ Danielrö ru̧hua̧ ä'cäjome 'chä̧hui̧ö̧ päinäcu̧: "cuo̧cui̧ pä̧ji̧sä̧ judá ttö̧ja̧sä̧rö̧ cu̧'cuo̧ti̧ räepicu jiähuacu päö ru̧hu̧á̧." 26 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧a̧ ru̧hua̧ päinö Danielrö, Babilonia̧ttö̧mä̧ Beltsasar päö ottacurö: " ¿chucuo̧ti̧nä̧ tochäjimä jicuähuaanö hua̧jä̧ räopicu?" 27 Daniel ädätönö päinäcu̧ ru̧hua̧rö̧: "Jo̧cö̧ jä̧i̧jö̧ jäcuepumä ru̧hua̧ jittähuococujä jitö huo̧juä̧tö̧jä̧ päätö'inä, huäinätö̧cu̧ ucuocuättöjä päätö'inä, märi̧mujä̧ päätö'inä, moró̧ jähuä huo̧juä̧tö̧jä̧ päätö'inä. 28 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, Ya̧tȩ Dios moro̧jä̧nä̧ ku̧tä̧, jiähua'anö hua̧mä̧ räepicu jo̧cö̧ jä̧i̧jö̧, juo̧u̧tä̧ iyäcujä ucú cuhuo̧jua̧ päö, ru̧hua̧ Nabuconosor, 'cuäopä̧cuȩi̧ moró̧. Pi̧yȩ́ ji̧na̧a̧ ucu cu̧'cuo̧ti̧nä̧ i̧jȩcui̧nö̧mä̧ ucu cuä̧ä̧ppä̧nä̧ cuäomenä. 29 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucurumä̧, ru̧hua̧, ucu cu̧'cuo̧ti̧mä̧ 'cuä̧opä̧cuä̧ ttö'cö ja̧'a̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩtä̧ i̧jȩpu̧'a̧nö̧ hua̧mä̧ cu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧ cu̧huo̧jua̧ pä'ö 'cuä̧opä̧cuä̧. 30 TTörö i̧jä̧cuä̧cu̧sä̧ to'cua'anä̧ cu̧huo̧jui̧yö̧nä̧ jä̧ji̧ jua'amä̧ ucututtö abonä̧nö̧ huo̧jua̧sä̧ yabonä̧nö̧ ka̧ra̧ pi̧jä̧ttö̧ ku̧ abonä̧nö̧ pä'ocösä. Pi̧yȩ to'cua'anä̧ cu̧huo̧jui̧yö̧nä̧ ju̧mä̧ ttörö i̧jȩcuä̧jä̧'a̧ ucu, ru̧hua̧, cu̧huo̧jua̧ pä'ö ja̧u̧ pähuä, ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu̧huo̧jua̧ pä'ö cuamu̧cuädö jacu'änä ucutä. 31 Ru̧hua̧, ucumä topujä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ topäjijä ji'cate tätähuä'ca, riä̧nä̧ juruhuä'ca ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ kä̧dȩpa̧'a̧, u̧jä̧pu̧nä̧ ki̧nö̧ ucu cuä'ca jo̧mȩ. ösärömä̧ ra̧huä̧pi̧ji̧na̧'a̧. 32 Tä̧tä̧huä'ca ucumä̧ adicuina'a̧ adiu orottö. Amu̧cacumä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ öjohuiyä'inä pärätättö adicuina̧'a̧. kä'co'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ öjahuiyä'i̧nä̧ adicuina̧'a̧ broncettö̧, 33 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ u̧'a̧jui̧yä̧mä̧ adicuina̧'a̧ ko̧romȩmä̧ hierrottö ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ 'cä̧tȩmä̧ redä'catö. 34 Ucumä topäjijä ido'qui 'to'cuo'qui, ttö̧ja̧sa̧ u̧mö̧nä̧ 'topoco'qui, juo'quinä tätähuä'ca ö̧jä̧pö̧ cuoräucu redä'cacu jo̧mȩ cuähuächomenä pparächi'äja'a. 35 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ cuoräu'i̧nä̧, bronce'i̧nä̧, oro'i̧nä̧, yo̧mȩtȩnä̧ ppo̧u̧cu̧ päi'önä pparächi'ina̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ du'onä huä̧mȩ isä'cua ppa̧'ȩpö̧ tti̧cua̧ppȩ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧. Kä̧ru̧'coppatä coe'ina̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ a̧'u̧cu̧nä̧tä̧'i̧nä̧ ki̧'ö̧ juiyönä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ido'qui tätähuä'cara̧'a̧ ppeopo'quimä rö̧ä̧ mö̧ä̧'ca jö̧nä̧tä̧ päi'ina̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ rȩjȩ jä̧ttä̧jä̧tä̧ pperecuächina'a. 36 Pi̧yȩ ji̧na̧'a̧ u̧'cua̧ti̧cui̧nö̧mä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pä'ö tö'cömä ru̧hua̧rö̧mä̧ jitähuäcuyotöjä̧. 37 Ucu, ru̧hua̧mä̧, ruhuotö'i̧nä̧ ttu̧ru̧hua̧jä̧ Dios mo̧ro̧jä̧ kö̧ ruhuo'i̧nä̧, ujuru'i̧nä̧, juruhuäcuähuä'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucuo'i̧nä̧, iyinä̧cu̧jä̧. 38 Ja̧u̧mä̧ ttö̧ja̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩ to̧pä̧rö̧ tta̧huä̧ra̧ pä'ö iyinä̧cu̧jä̧. Ja̧u̧mä̧ de'a isotörö'i̧nä̧, ppi̧yu̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ co̧'ä̧rä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ cu̧mö̧nä̧ iyinä̧cu̧jä̧ juhua'atäcu Ja̧u̧mä̧ jahuätörö ruhuonä huecunä jȩi̧nä̧cu̧jä̧. Ucu ja̧'a̧ orottö tätähuä'ca U jö̧nä̧ hua̧mä̧. 39 Ucutu cuo'ca'atucunä̧, koro ruhuo ichäcuä'a ucuttu'i̧nä̧ i̧dȩ'a̧nä̧ jö̧ hueähuä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ji̧nä̧ huäbodäcuänö̧ päi'önä ruhuo bronce jö̧nä̧ pi̧jä̧ rȩjȩ jä̧ttä̧jä̧ huȩä̧cua̧. 40 Pa̧ja̧cuä̧nö̧ päi'önä ruhuo hueähuä'i̧nä̧ kä̧cua̧'a̧, cuoräu 'quiyujuei jö̧nä̧ jö̧, ja̧u̧ cuoräumä̧ korojuei'inä̧ ppo̧u̧cu̧ päi'önä 'toruhuächunä̧ ja̧'a̧ttö̧ o'cajuyunä̧tä̧ 'toru icu ja̧'a̧. Pi̧yȩ O'cajuiyutä 'toru icumä kȩnö̧ icuäcua'a. 41 Ucu to'cuäjita'anö ja̧hua̧'a̧, u̧jä̧pi̧yä̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ ödo'chiyä'inä ja̧'hua̧nö ja'attö ö̧jä̧pi̧yä̧nämä adicuinä'a̧ redähuattö ȩttö̧'i̧cua'a koromemä adicuina'a̧ curäuttu, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ruhuo hueähuämä 'cä̧ȩcuä̧chä̧cua̧'a̧; curäumä ujuru jä̧cua̧'a̧ ja̧u̧nä̧tä̧ kö̧, ucu to'cuäjita'anötä̧ curäucu redähua 'cuähuacu cuicuatö icuäcua'a. 42 Ö̧jä̧pi̧yä̧ ödo'chiyämä adicuinä'a̧ yo̧mȩtȩmä̧ curäuttu'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ redäcuattö'inä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ruhuo hueähuämä yo̧mȩtȩmä̧ juruhuäcua'a ja̧'hua̧ta̧nö̧ koromemä juiyuhuäcua'a. 43 Ucu to'cuäjita'anötä̧ curäucu redähua 'cuahuacu huihuatö icuähua'a; ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuätömä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ esecumä ttö̧ji̧yä̧huo̧tö̧, curäu redähuacumä cuihuatäcuähuocö. 44 Ruhuotö huetö mo̧ro̧mä̧, mo̧ro̧jä̧ ru̧hua̧ Diosmä jȩä̧cua̧ ruhuo yori'iso siepu icuähuocö jä̧cuä̧, korotö ttö̧ja̧'i̧nä̧ 'chottipocö jä̧cuä̧. Koro ruhuomä siepu pperetö i̧cuäcua̧ ja'huätö o'catoinärö̧, ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ 'cuäopunä̧tä̧ ö̧jä̧cua̧. 45 Ucu to'cuäjita'anö̧tä̧, ido'qui huiopa'a dea, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttö̧ja̧ ttumunämäcö. Siepinö curäu'inä, bronce'inä,redähua'inä, plata'inä ja̧'hua̧ta̧nö̧ oro'inä ppo̧ö̧nä̧ pparö'icuinä. Uhuo ru̧hua̧ Diosmä ucu cu̧huo̧ju̧nä̧ i̧jȩpä̧cu̧jä̧, ru̧hua̧,pi̧yȩ o'ca'a 'cuäopäcuä̧mä̧. 'Cu̧'cuo̧ti̧cuä̧ji̧mä̧ jueötä ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ pi̧yȩ jidähuäjimä jueö jahuä ja̧'a̧. 46 Ru̧hua̧ Nabucodonosor Daniel ä'ca jo̧mȩ ja̧rȩyu̧nu̧ ma̧'ä̧mö̧ ucuotö jȩpi̧nö̧; Ja̧u̧ hue'inö ttiäre iyähua ttiya pä'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ a̧dö̧nä̧ 'chopönä ö'ca jo̧mȩ ttujuhua pä'ö. 47 Ru̧hua̧mä̧ pä'inö Danielrö: "Iso päi'önä ucu CUÄ̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Diosmä korotö yapare ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧'i̧nä̧ TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Dios ja̧'a̧, ruhuotö'inä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧, ja̧u̧tä̧ ja̧'a̧ ttieru juei'inä i̧jȩpö̧mä̧, ja̧u̧tä̧m ja̧'a̧ isopai'önä pi̧yȩ ya̧nä̧ jähuä'inä i̧jȩpö̧mä̧." 48 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ru̧hua̧mä̧ rö̧ä̧nä̧ ucuotinö Danielrö iyinö mippoönä iyinö iäre adihuäjuäi. Babilonia rȩjȩ ruhuo hueönä jȩi̧nä̧cu̧. Daniel ji̧na̧'a̧ Babiloniattö̧ juo̧juä̧tö̧rö̧ hueönä pätecuächinäcu̧mä. 49 Daniel ji̧yȩtȩ jä'epinö ru̧hua̧rö̧, ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ru̧hua̧mä̧ hue'inö Sadrac'rö'inä, Mesac'rö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Abec Negorö'inä Babilonia rȩjȩ adiunä hueönä ppä̧ttä̧dä̧rä̧ pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Danielmä ru̧hua̧ ojusodenätä̧ ki̧nö̧.