Capítulo 10

1 Ciro huäbodäcuä a̧'ȩ jo̧mȩ hueomenä, Persia ru̧hua̧, Danielrö huȩnȩ jittähua pä'ö hueähui'ina'a, ja̧u̧ma̧ Beltsasar pä'ö'inä micuinö. Pi̧yȩ huȩnȩmä̧ iso päi'önätä̧ ji̧na̧'a̧. Curä tö'cöhuächa'attö rä̧mi̧pi̧na̧'a̧. Daniel huȩnȩ huo̧juä̧chi̧'i̧nö̧ ya̧nä̧ jähuä u̧'cuo̧ti̧nä̧ tyoina'a̧ttö̧. 2 Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧mä̧ ttö, Danielmä, cha̧'cua̧ tta̧'ȩcui̧nö̧sä̧ huäbodäcuä semana jo̧mȩnä̧. 3 Tömä chu̧cuä̧ adihuäjuei'inä cuo'cöpinösä̧, idepä'inä cuo'cö pinösä̧, vino isoya'inä ahuo'cö pinösä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ amehuoya'inä tuhuähuo'cö pinösä̧, huäbodäcua semana päi'ome jubu. 4 Ä̧cuo̧mȩnä̧ kä̧hua̧ veinte y cuatro moró̧ päiomenä, Trigris ajé jäyä chu̧jo̧mȩnä̧, 5 ttö ju'tojucu boyucu tochomenä topinösä̧ ya̧tȩ ttö̧ja̧sä̧ lino pu̧jä̧ta̧ 'ca̧tä̧huö̧rö̧, äcänämä ttä̧ro̧cuä̧chö̧nä̧ adicua Ufaztö ȩmä̧huä̧ päcuäi orotä. 6 Idepämä adiunä kȩdȩpu̧nä̧ topaciota'anö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ i'ämä ji̧na̧a̧ cuupä orohuähuaa jä̧i̧nö̧'a̧nö̧. I'äremä ji̧na̧a̧ tejähuare duunä tejädaa jä̧i̧nö̧'a̧nö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ öjo'inä i̧jä̧pu'i̧nä̧ broncetö sayuticuähuaa jä̧i̧no̧'ä̧nö̧ ji̧na̧a̧. ucuocuomenämä rämipi̧na̧a̧ recuätö ttöcuocua jä̧i̧nö̧'a̧nö̧. 7 Ttö Danieltä, i̧jȩcuä̧cha̧a̧ topäjisä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttucu kä̧jä̧tu̧mä̧ topocotö pinätö̧ i̧jȩcuä̧cha̧a̧mä̧. ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, jahuätörömä yettecutä rȩbȩhui̧nä̧u̧, ja̧hua̧nö̧ jä̧u̧ tiipächinätö̧ ttidajuächa peötä. 8 ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ katata ki̧i̧pä̧ji̧'ca̧ rö̧ö̧jähuä topinösä i̧jȩcuä̧cha̧. Ja̧'hua̧nö̧ tochomenä chiä tȩä̧tti̧ päiö mää̧mi̧nö̧sä̧. 9 ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ä̧ju̧cui̧nö̧sä̧ ucuocuaamä ja̧'hua̧nö̧ chäju̧cua̧a̧nä̧ chiä rȩjȩcu̧ chi̧o̧mȩnä̧ chä'a pu̧dȩri̧ chi̧ä̧cu̧ äi'önösä̧. 10 Ji̧mö̧tȩ u̧mö̧ mȩi̧nä̧cu̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ mȩo̧mȩnä̧ chihue'quiyö'i̧nä̧ ttö̧ä̧hui̧na̧'a̧ juhua'atäcu chu̧mö̧pi̧yä̧ jacuä'i̧nä̧. 11 Ángelmä päinä̧cu̧sä̧: "Daniel rö̧ä̧nä̧ mi̧cuä̧hua̧ jö̧nä̧ eseäcuä̧hua̧mä̧, pi̧yȩ huȩnȩ ucuru jidäumä cu̧huo̧jui̧'a̧ pä'ö. Ttö̧huo̧ja̧'a̧cu̧nä̧ kä̧mä̧di̧, ttömä ucu ku̧ja̧'a̧cu̧ hueähui'äjäcusä." Päö huȩnȩ chä̧ju̧cuo̧mȩnä̧ ttö̧'ä̧huä̧ya̧ ä̧rä̧mi̧'i̧nö̧sä̧. 12 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Ja̧u̧mä̧ päinä̧cu̧sä̧: "Yecuecuä Daniel, ä̧cuo̧mȩnä̧ mo̧ro̧ttö̧ kä̧mä̧dö̧ chu̧huo̧jui̧pa̧ja̧ pä'ö amöcuädäjijä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu̧ä̧nä̧hua̧ Dios ä'ca jo̧mȩttö̧ ucumä̧ ucuo te'ähuocö pinöjä, ucu cui̧huȩnȩ jähuä chi̧chä̧cua̧sä̧. 13 Persia Ru̧hua̧mä̧ ami'qui'ädäcuähuinä̧cu̧sä̧. Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ju̧huȩnȩtä̧ ki̧nö̧sä̧, Persiattö ruhuotucu veintiúnö mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Miguelmä tturuhuotöttö ya̧tȩmä̧ ichinö ttörö ppäda pä'ö. 14 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Ttömä ichäjisä cu̧huo̧juȩpö̧mä̧ ji'äu ppädädacu pä'ö cuahuaruhuärö röji mo̧ro̧ 'cuä̧o̧pä̧cuȩ tö'cö. Ja̧u̧ i̧jȩcuä̧chä̧ji̧mä̧ jitä mo̧ro̧'i̧nä̧ yodoji mo̧ro̧'i̧nä̧ 'cuä̧o̧pä̧cuȩ ja̧'a̧. 15 Ja̧u̧ pi̧yȩ huȩnȩ ji̧nä̧ ucuocua'anä, rȩjȩcu̧ kärächi'ö tochomenä̧ yorö'iso chucuocu juiyönä̧tä̧ pä'i'inö̧sä̧. 16 Ya̧tȩmä̧ ubo i̧tti̧ jä̧'i̧ja̧'a̧nö̧ hua̧mä̧ chänä mȩi̧nä̧cu̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ chä ba'epö chu chä'ca jo̧mȩ kö̧cu̧ ucuocuinö̧sä̧: "Chu̧ru̧hua̧, i̧jȩcuä̧cha̧'a̧ tochoji jähuänä usurä ȩmä̧u̧sä̧; chujuru'i̧nä̧ jui̧'a̧sä̧. 17 Ttömä ucu cu̧mö̧huä̧ya̧sä̧. ¿Toco chucuocu'anö̧ttö̧ churuhuarömä? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitämä chujurumä jui̧'a̧sä̧ yorä'iso chamiyuppa'i̧nä̧ juächö juiyönä̧tä̧ päi'önä." 18 Päjitä̧'a̧nö̧, chuji̧nö̧tä̧'a̧nö̧ jua̧ mȩi̧nä̧cu̧sä̧ chujuruhuächiönä̧. 19 Ja̧u̧mä̧ päinäcu̧sä̧: '' yȩhuehuä. TTö̧jö̧sä̧ buo o̧to̧pa̧ repeäcujä̧. ¡Ucucumä̧ u̧nö̧chä̧rö̧ 'cä̧huä̧cuä̧ 'cä̧huä̧'a̧! ¡ cujuruhuächi'ajä̧ jitämä̧, yabonö̧tä̧ uruhuächi'i! "Ja̧u̧ uhuocuädä̧mä̧ yabonö̧tä̧ juruhuächiönö̧sä̧. Päinö̧sä̧: '' Chu̧ru̧huä̧ uhuocui, ucu cuhuohuomenä̧mä̧ pä̧'ä̧ji̧na̧nö̧ chujuru ȩmo̧sä̧." 20 Ja̧u̧mä̧ pä'inö: '' ¿Ucumä̧ huo̧juä̧jä̧, tocu pä'ö chichinä̧'a̧ttö̧ ucu cu̧jo̧mȩmä̧.? Yotäcu ppädächä̧cu̧sä̧ Persia ru̧hua̧cu̧ churohuähua pä'ö. ttö chi̧cui̧o̧mȩnä̧mä̧ Grecia ru̧huä̧mä̧ i̧chä̧cua̧. 21 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttömä̧ ppä'ösä isopä'önä cuyärutä huȩyu̧cua̧'a̧ pä̧'a̧ pä'ö tä'anö. ya̧tȩ'i̧nä̧ to'a ttö ju̧tä̧'a̧nö̧ u̧ju̧cuä̧sä̧ pä'ö i̧jȩpu̧mä̧ jua'attörö toija'a̧cu̧mä̧, Miguel ju̧a̧'a̧nö̧ cua̧mä̧ ucuturu ppä'ädömä̧.''