Capítulo 21
1
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ CHU̧RU̧HA̧ Dios i̧huȩnȩ rȩbȩhui̧na̧'a̧ ttörö pä'inö:
2
Ttö̧ja̧sa̧ i̧tti̧ Jerusalénra̧'a̧cu̧ cui'ä päi'önä topi, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ suronä ucuocui Cu̧ä̧nä̧hua̧ adihuä i̧sa̧ ö̧jo̧mȩ: suronä 'cuäopäcuȩ huȩnȩ pä'i Israel rȩjȩnä̧.
3
Ji'ähui Israel rȩjȩ ttö̧ja̧rö̧: TU̧RU̧HUA̧ Diosmä pä'ötó pa̧'a̧nö̧; ¡To̧pi̧! ¡Piye ucu cuabo jähuä! ¡Jitämä ucucumä to'ija̧'a̧cu̧ jö̧nä̧tä̧ kö̧sä̧tó! Ttömä chucurä'chu 'cho'äusä jitämä chäcättö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuä'äu chi̧cuä̧cua̧sä̧ o'catoi'önä adiu jȩpä̧tö̧rö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ suronä jȩpä̧tö̧rö̧'inä ucuru!
4
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Ttömä 'cui'ö chi̧cuä̧cua̧sä̧ ya̧tȩ'i'nä o'catoi'önä̧rö̧, adiu jȩpä̧tö̧rö̧ suronä jȩpä̧tö̧rö̧ ucuru chucurä'chu chä'äusä chäcättö o'catoi'önärö cuä'äu chicua pä'ö kä̧hua̧ räopa'a i'esobäcu ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ka̧hua̧ räopa'a u̧huo̧jua̧'a̧cu̧'inä.
5
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ o'catoi'önä ttö̧ja̧mä̧ ttu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧ Ttörö, Cu̧ru̧hua̧ Dios Chucurä'chu chäcättö 'cho'ähuäjisätó! Pä'äjita'anö hua'adömä ku̧no̧cö̧sä̧ yabonömä.
6
Ucu cutu'cömä, Ttö̧ja̧sa̧ i̧tti̧, ¡Barahuäcu pä̧i̧cu̧nä̧ huopi cuabo'i̧nä̧ sȩrä̧hui̧'o̧mȩ jubö! ¡Usurä ȩma̧huö̧ pä̧i̧cu̧nä̧ huopi jahuätö ttä'ca jo̧mȩttö̧!
7
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ 'cuä̧o̧pä̧cuȩmä̧ jä̧ttȩpä̧cua̧jä̧ ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö Barahuäcu pä̧i̧cu̧nä̧ huo'cua'attö? Ja̧hua̧nö̧ pättäcu cuä̧dä̧tä̧cua̧jä̧: "Huȩnȩ icha'a cuä̧ju̧cuä̧tu̧cuä̧cuȩnä, ¡Ja̧''hua̧nö̧ ja̧'a̧ tta̧mö̧cuädömä o'cajuiyönä toe'ächäcua'a ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttujurumä bȩi̧pä̧chä̧cuä̧u̧! O'catoi'önä jacuänämä yecuäcuähuätä kä̧cuä̧u̧, juhua'atäcu ttihue'quiyömä ajiya jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧tö̧ jä̧cuo̧tö̧. ¡Topittö! ¡Täcö icha'a ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧tä̧ jä̧cua̧'a̧! Pi̧yȩ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ huäjuetö icu ji'äumä̧
8
Ja̧u̧nu̧ o'ca'a TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ttörömä pa̧'a̧nö̧ pä'inö:
9
Ttö̧ja̧sa̧ i̧tti̧, 'cuäopä̧cuȩ ji'ähui, pi̧yȩ ji'ähuitö: TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ pi̧yȩ pä'ö: pä'ö ji'ähui: ¡Curä'chu ji'chute! ¡Curä'chu ji'chute! ¡So̧u̧nä̧ kä̧dȩpö̧nä̧ sa̧huȩcu'chu jä̧cua̧'a̧!
10
¡Ttö̧ja̧ recuätörö cuä'äu icua pä'ö sa̧huȩcuä'chu jä̧cua̧'a̧ ¡Cu'upä urohua'a kä̧dȩpa̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧, So̧u̧nä̧ kä̧dȩpö̧nä̧ jäcuä'chu! ¿Teseäcuähua pä'ö ja̧'a̧? ¡Chi̧tti̧ ötta'ca'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttitta'quiyörömä curä'chumä cö'comenämä!
11
Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ curä'chumä saruhuäönä sa̧ttȩpa̧ pä'ö iyächuäcua'a ja̧'hua̧nö̧ sa̧'ȩpi̧'ö̧ ttumönä 'chuttädä'chucua pä'ö! ¡curä'chu saruhuäönä sa̧huȩcuä'chumä ya̧tȩ cuä'äu icuä̧cua̧rö̧ iyähuäcuä'chu!
12
¡Ppättädacu huopi ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ajahui ttö̧ja̧sa̧ i̧tti̧! ¡Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ curä'chumä chumöhuäyotö ttö̧jo̧mȩ ichä'chu! Jahuä'chumä cö'coco'chu Israel ttö̧ja̧ tturuhuotörömä. Jahuätömä curä'chu ka̧'a̧cu̧ icu icuähuäcuotö chumöhuäyotucu yoräteunätä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ¡cujanä 'ta'ahui!
13
Juhua'amä isojuo'epäjijä̧, ¿Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ itta'ca recuo ko̧ca̧'a̧ jö̧ttö̧mä̧ttö̧? Pi̧yȩ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ huäjuetö icu ji'äumä̧
14
Jitä ucu, ttö̧ja̧sa̧ i̧tti̧, Ttö̧ä̧na̧hua̧ pä'ö ji'ähui ja̧'hu̧a̧ta̧'a̧nö̧ cu̧mu̧ to̧mu̧rȩcue'ö cuä'i, ¡Curä'chumä rä̧bȩhuä̧cua̧jä̧ huäbodäcuänä päi'önä! ¡ji'chute curä'chumä cuä'ö tticuäcuotörö! Jahuä'chu curä'chunä recuätö totte'äcuotö, ¡ppurahui'äcua'a o'catoi'önärö̧!
15
Rö̧'ä̧nö̧ yettecunä ja̧tö̧ pä'ömä yabocu rö̧'ä̧nä̧tä̧ cuä'äu tticuäcuotö, ttojusode apate ä'camä kö̧nä̧ji̧sä̧ ttä̧rö̧ cuähuä'chu! ¡Äyo! ¡Jua'amä adicua'a cu'cupä örohua̧'a̧ 'cua̧rö̧nä̧, sa̧huȩcua̧'a̧ tto̧ja̧ro̧ cuättähua pä'ö!
16
¡Ucu, curä'chu! ¡Cuu̧huo̧jua̧'a̧nä̧ cuä'i! ¡Cu'ohue ja̧'a̧nä̧ cuä'i! Tä'i ucuru cui̧'cha̧ pä'ö hueähuomecu̧.
17
Ja̧'hua̧ta̧'a̧no̧ ttö'inä chu̧mu̧ to̧mu̧rȩcue'önä cuä̧dä̧du̧a̧sä̧, ja̧u̧nu̧ o'ca'atä chö̧'a̧i̧mä̧ 'cuächi'äcua'a! ¡TTÖ CU̧RU̧HUA̧TU̧ pa̧'a̧nö̧ta̧ pä'ösä!
18
TU̧RU̧HUA̧ i̧huȩnȩ pä'äjita'anö jareächi'önä ttörö pä'ina'a:
19
Jitämä ucu pi̧jä̧ ttö̧ja̧sa̧ cui̧tti̧rö̧ pätetö ku̧nu̧sä̧ ma̧ni̧yä̧ to̧mä̧rȩ Babilonia ru̧hua̧ ucurä'chu pätecu soä'chumä juȩnȩmä̧ rȩbȩhuä̧cua̧'a̧ ja̧u̧ ma̧ni̧yä̧ to̧mä̧rȩmä̧ ja̧huä̧jä̧ rȩjȩttö̧tä̧ kä̧mä̧dä̧cua̧'a̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ji̧mä̧tȩ pönä doächäcuähuome ji̧yȩtȩ huȩyu̧tu̧ rutähuäcua'a juhua'a päte'ö 'chä̧cuä̧hua̧'a̧tó bäreö ötahuiyära̧'a̧mä̧ pä'ö.
20
Ji̧mä̧tȩ mä̧nä̧mä̧ huȩyu̧tu̧ rutähuäcua'a Babilonia su̧ro̧da̧u̧ ttö̧rä̧bȩhua̧ pä'ö Rabá kö̧jo̧mȩcu̧, Amonita ttö̧ja̧ ttidepiyu bareö ötahuiyäcu, koromä mänä huȩyu̧tu̧ rutähuäcua'a Judá su̧ro̧da̧u̧ tti̧'cha̧ pä'ö bareö ötahuiyära̧'a̧ Jerusalénra̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ ji̧yä̧cu̧ ujuru iyö 'chi̧nö̧.
21
Babilonia ucuo ru̧hhua̧mä̧ kä̧mä̧di̧nö̧ mä̧ni̧yä̧ 'cuäocuome to̧mä̧rȩ jo̧mȩ, jueö pätecuächönä pähuä jȩa̧ pä'ö: Ja̧u̧mä̧ jurunätä pporädö icuähuäcua'a koro 'po̧'a̧ri̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ to̧ȩ'ä̧cuä̧ pätecuächö juiyönä yapare ö̧ä̧nä̧huä̧'ca ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ka̧cuä̧mö̧ topinö ya̧tȩ atiya.
22
Umö u̧huo̧jua̧'a̧cu̧ i̧sä̧mö̧nä̧ tta̧huä̧rä̧cua̧ koro 'cuäopö juiyönä Jerusalénnä, cuabo iyotö maquinäcä 'quiyäbi pparopö icuähuä ttöta pä'ö, Ä bahuepa p'ö, cuä'äö tticua pä'ö huea pä'ö, rö̧ä̧'ca tätähuä'ca. Äpate ttto̧ȩpä̧ra̧'a̧ pä'ö ttadita pä'ö rȩjȩ rö̧ä̧i̧nä̧ sanebänö jo̧mȩ, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttäräbe'a pä'ö ju'tojunä tätähuä'ca jitötä ttö̧ja̧cuo̧mȩ.
23
Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧mä̧ jueö pätecuächönä pähuä tottomenämä yaparetä jinö, ja̧hua̧nö̧ jueö huȩnȩ jȩtta̧ pä̧ttä̧jä̧u̧mä̧ jueö huȩnȩ jȩttä̧cuo̧tö̧ jahuätörö: ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧mä̧ surojö amöcuädäcuähuätä.
24
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ CU̧RU̧HUA̧ CUÄ̧NA̧HUÄ̧MÄ̧ pa̧'a̧nö̧ pä'ösä: Dä̧bö̧ surojönä jȩcu̧'i̧nö̧ chamucuädönä jȩcua̧'a̧jä̧ttö̧, ¡huedo'cö ji̧nö̧ jȩcui̧na̧'a̧mä̧ i̧jȩcuä̧chä̧cua̧'a̧! ¡Surojönä jjȩcu̧'u̧mä̧ jȩcu̧'u̧nä̧tä̧ i̧jȩcuä̧chä̧cua̧'a̧! ¡Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ tottä'attö o'catoi'önä 'chuttädäcuottöjä cuabo'iyotötä!
25
Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucu, jarodäcuähua i̧sä̧ su̧ro̧pa̧ Israelttö ruhuo hue'ö, tä'cö tö'cöhuächa'a ucuru röji ro̧ȩhuä̧, surojönä jȩpö̧ cu̧jä̧'i̧jö̧mä̧ pȩnȩbutä beipäcujä,
26
CU̧RU̧HUÄ̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Pa̧'a̧nö̧tä̧ pä'ö: ¡Cunä juä̧o̧cuä̧ta̧ jȩpä̧cuä̧u̧ icui ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cunä pötähuä'inä ȩmä̧u̧'i̧cui̧! ¡Jitämä koro'inä yorätehuoca'a jä̧cua̧'a̧! ¡Usurä i̧sa̧rö̧mä̧ ucuounä jȩpi̧ ucuounä kö̧rö̧mä̧ ucuou juiyönätä!
27
¡Usurä isotö!¡Usurä isotö! ¡TTÖtä jȩchä̧cua̧sä̧ usurä isotö juocuätucunö! Ya̧tȩ'i̧nä̧ pä'äjita'anömä adiu juo'epo'cö jä̧cua̧ yate ro̧ȩpa̧cua̧rö̧ ttö huedomejubu.
28
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucu, ttö̧ja̧'i̧sa̧ i̧tti̧, Dios päö huȩnȩ jiäu ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ iyinösä: TU̧RU̧HUA̧ Dios iyö ja̧'hua̧nö̧ pä'inö pi̧yȩ Amón ttö̧ja̧rö̧ suronä amucuädö ichinö: curä'chu pätecu soä'chu, ¡koro'chu curä'chu pätecu soä'chu'inä uhuäbeächö! ¡Rö̧ä̧i̧nä̧ so̧ö̧nä̧ sa̧'ȩpö̧ ttö̧ja̧rö̧ cuä'äu cuicua pä'ö hue'ö ku̧nö̧ ppo̧ä̧sa̧ päi'önä 'cui'cui tticua pä'ö cu'upö 'cuioi'a'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧.
29
Ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopa'anä Dios hueö huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧mä̧ toäcujä 'cua̧ti̧nä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ yoröisotä ucu juicua'a. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuätömä jueö huȩnȩ a̧'cua̧rö̧nä̧ jȩttä̧cu̧jä̧ yapare mȩyȩ papapö ucuru, juä'chu curä'chumä ucu cu'upi'canätä̧ huä̧mä̧dä̧cuä'chu suronä jȩpä̧tö̧rö̧ cuä'ö tticua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ji̧yȩnö̧ mo̧ro̧ ro̧ȩcuä̧ pätecuächomenämä röji ro̧ȩcuä̧tä̧ pätecuächäcua'a.
30
¿Ppa̧cuä̧chä̧cua̧jä̧ pä'äjita'anö curä rohuäcuähuä räecuometä? Juhuenetä̧ cuoräu 'ta'tapu cujinome ji̧no̧mȩtä̧. Ucutä cui̧rȩjä̧ cuhuäpächinäjä̧ juhuorötä pä'ö ku̧nä̧hua̧jä̧ suronä jȩ'cui̧nö̧mä̧.
31
Ttö chö̧'ä̧i̧ isoya dadepä̧cua̧sä̧ ucuru, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ttö chö̧'ä̧i̧ ppö̧dä̧cua̧sä̧ chöjö'coca'attö̧ ucuru, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧ ttu̧mö̧nä̧ chiyipä̧cua̧jä̧ rö̧ä̧nä̧ cuhuaroda'attö. Koro juäi adicuome surojuocuepa.
32
¡Gasolina cuoa'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cuo'ö cui̧cuä̧cua̧jä̧! Cucuojamä pi̧jä̧ o'cajuiyönä pperecuächäcua'a. ¡Amucuädäcuähuo'cö cuä̧cua̧jä̧, TTÖ CU̧RU̧HUÄ̧MÄ̧ pa̧'a̧nö̧tä̧ pä'ösä.