¹ Amma waa’ee isa isin barreessitanii: "Dhiiraaf dubartii tuquun dhiisuun gaarii dha." ² Garuu sababii hojii sagaagalummaatiin qoramuun jiruuf, namni hundumtuu haadha warraa ofii isaatii qabaachuu wayyaaf, dubartiin martinuus abbaa warraa qabaachuu. ³ Abbaan warraa haadha warraa isaa waliin saal-quunnamtii qabaachuudhaaf itti gaafatama isaa hundumaa ba’achuu qaba, haaluma wal fakkaatuun haati warraas abbaa warraa isheetif. ⁴ Qaama ofii isheetii irratti aboo kan qabdu haadha warraa miti, abbaa warraa ishee ti malee. Haaluma wal fakkaatuun, abbaan warraas qaama ofii isaatii irratti aboo hin qabu, haadha warraa isaatu qaba malee. ⁵ Yoo walii galteedhaan yeroo murtaa’e qofaadhaaf ta’e malee wal hin dhowwatinaa. Kana immoo yoo gootan kadhannaadhaaf yeroo qabaachuudhaaf qofa haa ta’u. Achii immoo walitti deebi’aa, of-qabuu dadhabuu keessaniin Seexanni akka isin hin qorreef. ⁶ Garuu kanan kana isiniin jedhu akka gorsaatti malee akka abboommiitti miti. ⁷ Namni martinuu akka koo otuu ta’ee nan hawwan ture. Garuu namni martinuu Waaqayyo biraa kennaa ofii ofii isaatii qaba. Namni tokko kennaa isa kana qaba, inni kaan immoo isa sana. ⁸ Waarri gaa’elatti hin seeninii fi warra abbaan yookaan haati warraa irraa boqotaniif otuu gaa’elatti deebi’anii seenuudhaa baataniin jedha, akkuma koo. ⁹ Garuu of-qabuu yoo hin danda’in, gaa’ela haa godhatan. Fedhaan gubachuu irra gaa’ela qabaachuutu gaarii dha. ¹⁰ Amma immoo warra gaa’ela keessa jiraniif abboommii kanan kennaaf—ana mit, Gooftaa dha—haati warraa abbaa warraa ishee irraa adda hin ba’in ¹¹ (garuu yoo abbaa warraa ishee irraa adda baateef, isheen hin heerumin, yookaan abbaa warraa isheetti haa araaramtu), abbaan warraas haadha warraa isaa hin hiikin. ¹² Garuu warra kaaniif akkanan jedha—anatu, Goofticha miti—obboleessi tokko haadha warraa hin amanne yoo qabaate, isheen immoo isa waliin jiraachuudhaaf yoo jaallatte, inni ishee hiikuu hin qabu. ¹³ Dubartiin tokkos abbaa warraa hin amanne yoo qabaatte, innis ishee waliin jiraachuu yoo jaallate, isheen isa hiikuu hin qabdu. ¹⁴ Abbaan warraan hin amanin sun haadha warraa isaatiif jedhee adda ba’eeraatii, akkasumas haatti warraan isheen hin amanne sun obbooleessa sanaaf jettee adda baateettiitii. Yoo kun hin ta’in, ijoolleen keessan kan hin qulqulloofne ta’u, garuu isaanis adda baafamaniiru. ¹⁵ Garuu namni hin amanin sun yoo adda ba’e, haa dhaqu. Haala akkanaa keessatti, obboleessi yookaan obboleettiin sun kakuun isaanii isaan hin qabu. Waaqayyo akka nuyi nagaadhaan jiraannuuf nu waame. ¹⁶ Yaa dubartii, akkamitti beekta, abbaa warraa kee fayyisuu yoo dandeesse? Ati woo, yaa namichaa, akkamitti beekta, haadha warraa kee fayyisuu yoo dandeesse? ¹⁷ Haa ta’u malee, Waaqayyo hundumaafuu ga’aa isaa kenneera waan ta’eef, martinuu akkuma Waaqayyo isaan waametti haa adeeman. Kun waldoota Kiristiyaanaa mara keessatti seera ani kennee dha. ¹⁸ Namni kam iyyuu yeroo akka amanuuf waamame kittaanameeraa? Akka waan hin kittaanaminiitti of hin mul’isuudhaaf hin yaalin. Namni tokko yeroo amanuudhaaf waamame hin kittaanamnee? Inni kittaanamuu hin qabu. ¹⁹ Kan barbaachisu kittaanamuu yookaan kittaanamuu dhabuu mitii ti. Kan barbaachisu abboommii Waaqayyoo eeguu dha. ²⁰ Tokkoon tokkoon namaa haala yeroo akka amanuuf waamame keessa ture keessa haa turu. ²¹ Yeroo Waaqayyo si waame hojjetaa namaa turtee? Waa’ee isaatti hin dhiphatin. Garuu yoo harka namaa jalaa ba’uu dandeesse, carraa keetti fayyadami. ²² Gootaadhaan namni garbummaa keessa waamame Gooftaa biratti bilisaatii. Haaluma wal fakkaatuun, namni yeroo waamame biliisa tures garbicha Kiristoosi. ²³ Isin gatiidhaan bitamtan, kanaafuu garboota namootaa hin ta’inaa. ²⁴ Obbolootaa, namni tokko yeroo waamamu haala akkamii keessa iyyuu haa turuu, Waaqayyo waliin haaluma sana keessa haa turu. ²⁵ Amma immoo waa’ee warra hin tuqamin jiranii, Gooftaa biraa abboommiin homtinuu naaf hin kennamne. Garuu araara Gooftaatiin nama amanamaa akkan ta’etti, yaada koon isiniif kenna. ²⁶ Kanaafuu, sababa balaa dhufaa jiruutiif, namni martinuu akkuma jirutti turuun isaa gaarii anatti fakkaata. ²⁷ Haadha warraatti hidhamtaniittuu? Hiikuu hin barbaadinaa. Haadha warraa irraa biliisa jirtu yoo taatan, haadha warraa hin barbaaddatinaa. ²⁸ Garuu yoo fuutanis, isin cubbuu hojjettan miti, durbi tokko yoo heerumte, isheen cubbuu hin raawwanne. Garuu warri akkasitti jiraachuu fedhan rakkina foonii hedduutu isaan irra jira, ani immoo isa kana irraa isin oolchuu nan jaalladha. ²⁹ Garuu obbolootaa, kanan isiniin jedha: Yerottiin gabaabduu dha. Amma irraa eegaltanii, warri haadha warraa qabdan akkuma waan hin qabneeti jiraadhaa. ³⁰ Warri boossan akka waan boo’aa hin jirreetti jiraadhaa, warri gammaddanis akka waan gammadaa hin jirreetti, warri bittanis akka waan homaa iyyuu hin qabnetti, ³¹ warri biyya lafaatti fayyadamtanis akka waan guutummaatti itti fayyadamaa hin jirretti of lakkaa’aa. Biyyi lafaa kun bifa amma jirtu kanaan baduuf jirtiitii. ³² Dhiphuu irraa akka isin biliisa taatan nan barbaada. Namni gaa’elatti hin galin waa’ee Gooftichaa ni yaada, akkamitti akka isa gammachiisu. ³³ Garuu namichi inni fuudhe immoo waa’ee biyya lafaa kanaa yaada, akkamitti haadha warraa isaa akka gammachiisu— ³⁴ inni gargar hirameera. Dubartiin hin heerumin yookaan durbi tokko waa’ee Gooftichaa yaadu, akkamitti qaamaa fi hafuuraan adda ba’an. Dubartiin heerumte garuu waa’ee biyya lafaa kanaa yaaddi, akkamitti abbaa warraa ishee akka gammachiiftu. ³⁵ Ani isa kana faayidaadhuma keessaniifan isiniin jedha, malee gufuu tokko iyyuu isin dura kaa’uudhaaf miti. Ani waa’ee waan sirrii ta’eetiifan isinitti hima, isin gufuu tokko malee Gooftichaaf akka of kennitaniif. ³⁶ Garuu namni tokko durbummaa ishee kabajaan qabaata hin jiru yoo ta’e—yoo umurii heermaa dabarteetti ta’e akkasuma haa ta’u—waanmuma wayyuuf haa gootu. Inni kun cubbuu miti. Gaa’ela godhachuu qabu. ³⁷ Garuu yaada garaa isaatii keessatti jabaatee dhaabachuu yoo danda’e, dhiibbaa jala kan hin jirree fi hawwii isaa to’achuu yoo danda’e, kana gochuudhaaf, qeerrummaa isaa eeggachuudhaaf, immoo yaada garaa isaatii keessatti murteesseera yoo ta’e, kun gaarii dha. ³⁸ Namni qeerrummaa isaa dhiisee fuudhu gaarii godha, namni fuudhuu dhiisee jiraachuu barbaadu immoo caalaa iyyuu gaarii godhe. ³⁹ Yeroo abbaan warraa lubbuudhaan jirutti haati warra isatti hidhamteetti. Garuu yoo abbaan warraa du’e, abbaa barbaaddetti heerumuudhaaf biliisummaa qabdi, garuu Gooftaatti qofa. ⁴⁰ Garuu akka yaada kootiitti akka jirtutti yoo jiraatte, gammachuu caalu ni qabaatti. Natti fakkaatas Hafuura Waaqayyoo kanan qabu.