¹ Israel ttö̧ja̧mä̧ Suronä jȩpi̧nä̧tö̧ TTU̧RU̧HUA̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Madian ttö̧ja̧ ttö̧mö̧nä̧ iyipi̧nä̧u̧ Sietenö a̧'ȩ jo̧mȩnä̧. ² Madian ttö̧ja̧mä̧ Israel ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö juruhuinätö̧ ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ usurä ttȩmä̧u̧nä̧ jȩtti̧nä̧u̧ . Madian ttö̧ja̧ ja̧hua̧nö̧ jȩttä̧u̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ muä'quiyu 'cä̧tȩ'i̧nä̧, idoriyänä'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ korome ttö̧da̧huä̧ro̧mȩ'i̧nä̧ ku̧nä̧ri̧nä̧tö̧. ³ Israel ttö̧ja̧ cuä'opönä ttucuähuä ttu̧ju̧nä̧'chö̧ pänämä, Madian ttö̧ja̧'i̧nä̧, Amalec ttöja'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ kä̧hua̧ räopa'acu ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ rohuähuä'chinätö̧. ⁴ Jahuätömä su̧ro̧da̧u̧rö̧ ku̧nä̧'chi̧nä̧tö̧ jahuätö tti̧rȩjä̧ o'cajuiyönä Gaza mänä jöbu päi'önä ttu̧ju̧nä̧huä̧ surojuottepiyatö pä'ö. Israel ttö̧ja̧ ttu̧cuä̧'i̧nä̧, Ovejatöttö̧'i̧nä̧, päcäyätö̧ttö̧'i̧nä̧, burrotö̧ttö̧'i̧nä̧ ku̧ni̧pö̧'cotö pinätö̧. ⁵ 'Cuäopunä jahuätö ttä̧jimö päcäyörö'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ isode cue'ädö ä'ähuode ȩpu̧ tti̧'cho̧mȩnä̧mä̧, mä̧rä̧cä̧yu̧ recuätö tti̧'cha̧'a̧ jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ ichinätö̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧, ttä̧ji̧mö̧ cameyu̧tu̧ru̧'inä pa̧ja̧cuo̧mȩ juiyönä recuinätö̧. Jahuätömä tti̧rȩjä̧ 'cho'ipu siepu tticua pä'inätö̧. ⁶ Madián ttö̧ja̧mä̧, Israel ttö̧ja̧rö̧ rö̧'ä̧i̧nä̧ ttusuräunä jȩpö̧ ttijiyuhuächi'önä jȩtti̧nä̧u̧; ja̧hua̧nö̧ jä̧u̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ TTU̧RU̧HUA̧RÖ̧ pä̧'i̧cu̧nä̧ huopönö jä'epinätö̧. ⁷ Israel ttö̧ja̧, Madian ttö̧ja̧ jähuänä TTU̧RU̧HUA̧RÖ̧ pä̧i̧cu̧nä̧ huopunö jättepomenä, ⁸ TTU̧RU̧HUA̧MÄ̧ ya̧tȩrö̧ chutä ucuocu jiäcuähuä i̧sa̧rö̧ hue'inö. Dios ucuocu jiäcuähuä i̧sa̧mä̧ pä̧i̧nä̧u̧: "Israel ttö̧ja̧, TTU̧RU̧HUA̧ Diosmä pa̧'a̧nö̧ pä'ö": Egipto rȩjȩra̧'a̧ttö̧ cuäcuäpu hueö jȩtto̧mȩttö̧ rä'epu chicuinäu̧jä̧. ⁹ Egipto ttö̧ja̧ huettomettö̧ rä'epö icu ppä̧dä̧di̧nä̧u̧jä̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ pä̧'i̧cu̧nä̧ cuäcuättomȩttö̧'inä. Ucututä cuä'catucu jo̧mȩttö̧ rä'epu chicuinä̧u̧ ja̧hua̧nö̧ jȩpö̧ ucuturutä iyinösä̧ jahuätö tti̧rȩji̧yä̧ ji̧nö̧mä̧. ¹⁰ Ttö ucuturu päi̧nö̧sä̧: " ttötäsä CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧ Diosmä; Amorreos ttö̧ja̧ tti̧rȩjä̧nä̧ cu̧jä̧tu̧cua̧'a̧ttö̧mä̧, yapare ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧rö̧mä̧ ucuo tecuähuätucuó pä'ö huedinäu̧jä̧. "Ja̧hua̧nö̧ pädinö huȩnȩmä̧ esetocotö pi̧nä̧tö̧jä̧". ¹¹ Jitämä TU̧RU̧HUA̧ huȩ'ä̧hua̧ isoppa hua̧mä̧ Ofranä ichi'ö dau röäi dea'a pä̧mä̧di̧nö̧, Joás ö'äbaränä (Abiezer ahuaröhuä o'cotö ttö̧ja̧ i̧sa̧), ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Gedeón, Joas i̧tti̧mä̧, rȩjȩ 'quiyä̧jä̧ttö̧ trigo i̧sä̧dö̧ pojö icuinö, uvattö a̧'ti̧poya cuȩ'cu̧ ttaditä'ijomettö̧, Madián ttö̧ja̧ tottö juiyönä dajö icua'a pä'ö. ¹² TU̧RU̧HUA̧ huȩ'ä̧hua̧ isoppa hua̧mä̧ i̧jȩcuä̧chö̧ päinäcu̧: "¡rohuäcuähuä ju̧ru̧hua̧, TU̧RU̧HUA̧MÄ̧ ucutäcu kö̧!" ¹³ Gedeón ja̧u̧ru̧ pä'inö, "Oh, CHU̧RU̧HUA̧; isopäi'önä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ujutucu ö̧jö̧ttö̧mä̧, ¿pi̧yȩ o'cajuiyönämä̧ tta̧'a̧nö̧ pä'ö ja̧hua̧nö̧ 'cuäopä̧'chä̧u̧jä̧ttö̧? ¿Tȩnȩ jä̧ttö̧ tä̧do̧tö̧mi̧nä̧ o'ca juiyö öadihuä jȩi̧nö̧, ujuturu jittähuinömä? Jahuätö jittähui'änömä ¿Egiptottö rä'epö icuinömä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧CÖ̧ ji̧na̧'a̧ tä̧ji̧? Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä jitämä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ Madián ttu̧mu̧nä̧tä̧ iyipu jaroinäu̧jä̧. ¹⁴ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ja̧u̧ru̧ topö pä'inö: Täcö ju̧ru̧hua̧jä̧ tä'i. Israel ttö̧ja̧ Madián huetta'anä kä̧cuä̧tö̧rö̧ Ppä'ädäji. ¿Ttömäcö̧tä̧ji̧ ucuru hue'äjimä? ¹⁵ Gedeónmä̧ ja̧u̧ru̧ pä'inö: CHU̧RU̧HUA̧ ¿Israel ttö̧ja̧rö̧mä̧ tta̧'a̧nö̧ ppädädö'anö jä̧ttö̧ ttömä ? Topi, ttö chahuaruhuämä Manasés ahuaruhuä o'cotöttö juiyo juiyupättö ja̧'a̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ttömä chä'o ojusodettömä̧ churuhuo jui̧'a̧sa̧. ¹⁶ TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ja̧u̧ru̧ pä'inö̧, "Ttömä ucutäcu chö̧jä̧cua̧sä̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Madian ttö̧ja̧ su̧ro̧da̧u̧ru̧mä̧ ya̧tȩrö̧tä̧ rohuäu tticua'a jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ rohuäu cujuruhuä̧cua̧jä̧". ¹⁷ Gedeón Ja̧u̧ru̧ pä'inö, ttörö cueseunä jö̧ttö̧mä̧ ji̧yȩtȩ i̧jȩcuä̧ i̧jȩpi̧ttö̧ ucu ja̧'a̧ ttucu ucuocumä pä'ö chu̧huo̧ju̧huä̧chi̧a̧. ¹⁸ Ppä'ädipittö, "Porömä tucuipächó mippoönä ppädäcuähuä ucuru chiya pä'ö chichome jubö". TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ pä'inö: "Ucu ppä̧cuä̧cho̧me jubö tta̧dä̧rä̧cua̧sä̧ ttömä." ¹⁹ Gedeón 'chähuiö cabra i̧tti̧ttö̧ jo̧mȩnö̧ jȩpö̧ kuninö, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ aditinö harinattö̧mä ya'ate efa ätȩcuo̧me pan ppö̧ä̧mö̧ huihuacuä juiyönä. Ja̧u̧mä̧ dejäcänä idepä'inä enö ku̧ninö. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ o'coya'inä uriyunä daepö ja̧u̧ jä̧ji̧mä̧ i'chächinö dau rö'äi dȩa̧'cu̧ ja̧hua̧nö̧ jȩpö̧ i̧jȩpi̧nö̧. ²⁰ Dios huȩ'ä̧hua̧ Angelmä pä'inö ja̧u̧ru̧: "Idepä'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ pan ppö̧'ä̧mö̧ huijuacuä juiyönä adicuä'inä cä'epö huä̧ni̧ pihuä inähuä juttä ja̧u̧nö̧ oca'a o'caya to'i ja̧u̧ huäme" ja̧hua̧a̧nö̧tä̧ jȩpi̧nö̧ Gedeónmä. ²¹ Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ TU̧RU̧HUA̧ huȩä̧hua̧ Angelmä umönä itte'ca chu̧huä̧ä̧nö̧ te'ädinö ittä'ca päjure. Ja̧u̧mä̧ juhuä'canätä̧ idepä'canä'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ pan ppö̧ä̧mö̧cö̧'i̧nä̧ taepinö itta'ca päjurre, inähuättö rädecuächina' ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ idepä'inä pan ppö̧ä̧mo̧cö̧'i̧nä̧ cuo'ö icuina'a ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ TU̧RU̧HUA̧ huȩä̧hua̧ Angelmä ppa̧'ä̧chä̧chi̧nö̧ ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ täcö Gedeónmä to'ococu pinö. ²² Gedeón ttu̧ȩpä̧rä̧chi̧'i̧nö̧ pideAngelmä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ umuhuä̧ya̧ ja̧'a̧ pä'ö. Gedeón pä'inö, ²³ ¡Ah, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧! ¡Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ topäjisä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ umuhuä̧ya̧ Angelcu̧ topäcuähuätöjä! päomenä. TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pä'inö ja̧u̧ru̧, ¡huȩnȩ juiyönä kä̧hui̧! yecuecuä ucumä 'corujuocuächiyä̧cua̧jä̧. ²⁴ Ja̧hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ Gedeón aditinö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ kuicu iyähuome pä'iönä. Ju̧huȩnȩmä̧ o'inö < huȩnȩ juiyome>>. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ jitä mo̧ro̧ päiönä ko̧mȩ ja̧'a̧ Ofranä Abiezer ahuaruhuä Sotöcu. ²⁵ Ja̧u̧nu̧ yodo TTÖ̧'Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ja̧u̧ru̧ pä'inö "cuä'ö äji päcäyättö. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ka̧ra̧ päcäyö sietenö a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ ku̧nä̧ru̧ttö̧ ȩmi̧, ja̧hua̧nä̧ ja̧'a̧ cuä'ö iäre'ca Baal pättä'cä ki'opu icu, ttö̧ä̧nä̧hua̧ju̧ Asera pä'ö micuajuru ucuo te'äu ucuocuäcuähuäi ppeyänä kai'inä cui'opi. ²⁶ Pene dajahuächö kä̧cuä̧huo̧mȩ huä̧mȩ CUÄ̧NÄ̧HUA̧ Diosrö i̧sa̧ru̧ kuhuö iyähuome aditi ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ adihuomenä aditijo. Ka̧ra̧ päcäyäeumä kuhuö icu ofrenda ju̧nä̧ iyi Asera dau 'cuicuo pä'ittä kuhuö. ²⁷ Ja̧hua̧nö̧ ja̧'ttö̧ Gedeónmä tomöre huotö(10) umöhuäyotörö ȩmi̧nö̧ TU̧RU̧HUA̧ Dios jȩcua̧jä̧ päjita'anö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jä'o ahuaruhuärö'inä ötahuiyä ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ moro jȩa̧ pä'omenä yecua'attö, ja̧u̧mä̧ yodotä jȩpi̧nö̧. ²⁸ Ötahuiyä ttö̧ja̧mä̧ pä'ötä mo̧ro̧ päia'a ö̧rä̧mi̧'i̧nä̧tö̧, yapare jȩpu̧ icuähuina'a, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ yapare ttö̧ä̧nä̧hua̧ i̧so̧'quȩ Asera pä'ö mi̧co̧'quȩ'i̧nä̧ ippeyenä päiomenä pä'äjita'anö päcäyä buorö yapare ttö̧ä̧nä̧hua̧ päi'önä kuicu iyähuome aditinätö̧. ²⁹ Bäreu ötahuiyä ttö̧ja̧mä̧ jitätä tta̧mo̧nä̧ tta̧hua̧ru̧hua̧cu̧ pä'ä 'chäcuähuinätö̧, ¿"Di jä̧ttö̧ po pa'anö jȩpi̧nö̧mä̧?" pä'äjita'anö jitötätä ya̧cu̧pu̧nä̧ ka̧ra̧ ka̧ra̧nö̧ ucuocuäcuähuinätö̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ usinätö̧ ttädatatö pä'ö, jahuätömä pä'inätö̧, Gedeon Joás i̧tti̧tä̧ ja̧'a̧ pi̧yȩ pa̧'a̧nö̧ jȩpä̧ji̧mä̧. ³⁰ Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ötahuiyä ttö̧ja̧mä̧ Joásrö pä'inätö̧ cui̧tti̧ru̧ räepi cuä'ö ticuaru, i̧sa̧ru̧ kuhuö iyähuome ki'opu icuäjitanö ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ppeyänä käi Asera dau icuäjita'anö. ³¹ Joásmä pä'inö o'ca toi'önärö̧ churutä kö'cocotötö, ¿ucutu ja̧'a̧ Baal esunä jȩpä̧tö̧mä̧? ¿u̧cu̧tu̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ru̧ ppä̧cuä̧dä̧cu̧otömä? Ja̧u̧ru̧ ppäda pä'ö amöcuädömä, mo̧ro̧ päi'äcua'a ä'canä 'corupäi'a pä'ötä ja̧'a̧. Iso päi'önä Baalmä dios jö̧ttö̧mä̧, ja̧'a̧tö̧ topirö chutä amonä ppädäcuähuä ja̧ pä'ö, ya̧tȩ tätähuä'ca ku'u icuajitömä. ³² Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧tö̧ kämädö̧ jahuätömä o'inätö̧ Gedeónrömä "Jerabaa" pä'ö. Pa̧'a̧nö̧ pä'ina'a̧ttö̧ "ja'atä topätucui Baarömä chutä ppädäcuahua ja̧ pä'ö" Jua'amä Gedeón ji̧na̧'a̧ Baal yapare ttö̧ä̧nä̧hua̧'ca 'cu̧'cu̧ icuinömä. ³³ Ja̧hua̧nö̧ jä̧ji̧ o'ca'a Madian ttö̧ja̧'i̧nä̧ Amalec ttö̧ja̧'i̧nä̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ kä̧hua̧ räo pa'acu ka̧cuä̧tu̧'i̧nä̧ o'ca toiönä yo̧mȩtȩ päi'inätö̧. Jordán aje kähuö Jezree ttö pämäroppä pä'i'ome ka̧cuä̧mi̧nä̧tö̧. ^{34 35} Ja̧hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ A̧cua̧ru̧hua̧ kä̧mä̧di̧nö̧ Gedeónrö̧. Gedeón trompetanä ppu'inö, Abierzer ahuaruhuärö huopinö ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ pä'iö tticha pä'ö. Ja̧u̧ hue'inö o'catoinä manases ttö̧ja̧rö̧ huȩnȩ jittahuaja pä'ö, jahuätö'inä ¡a̧u̧cu̧tä̧ tticha pä'ö huo̧'i̧nä̧u̧. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ huȩnȩ ȩcuä̧ ttö̧ja̧rö̧ jittähuaja pä'ö Aserä'inä Zabulónrö'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ Neftalirö'inä jahuätömä cha'achinätö̧ ja̧u̧cu̧ tottäcuähua pä'ö. ³⁶ Gedeónmä Diosrö pä'inö, isopäi'önä ucu päcuäjita'anö. israel ttö̧ja̧rö̧ ra̧huä̧pi̧ju̧ttö̧ rä'epu icu ppädäda päcuttömä. ³⁷ Topi ttömä oveja i̧jȩta̧ rȩjȩ rutösä juä̧ta̧ i̧jȩta̧tä̧ a̧cua̧ijunö̧ ja̧'a̧nä̧ rȩjȩmä̧ o'cajuiyunä joöttumä. Ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧tä̧ isopäi'önä ucu päcuäjita'anö. Israel ttö̧ja̧ru̧ ra̧huä̧pijuttö rä̧'ȩpu̧chi̧cua̧pä̧'ö̧ ppä̧cuä̧ da̧'a̧mä̧ chuhuojuä̧cua̧sä̧ ³⁸ Jueinämä pi̧yȩ 'cuäopina'a Gedeón koro mo̧ro̧ yo̧a̧nä̧ porächiö ärämiö̧ oveja uhuochettö adicua'abä ȩmo̧po̧'ö̧ 'quiyönä chuädö meropinö ajiya huerächiönäisaba isaba suädi'anö jo̧mȩ ³⁹ Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Gedeón pä'inö Diosrö, "ttörömä cu̧ra̧huä̧rä̧, ttörömä pä'äjita'anö chucuo̧cua̧sä̧. Micuä juiyönä ppä'ädittö kacuämö topittö ka̧cu̧mä̧ topittö oveja uhuo'chettö adicä̧ta̧. Jitämä jȩpi̧ oveja u̧huo̧'chȩttö̧ a̧di̧cuä̧ta̧ jo'önä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ppä'äjita'anö rȩjȩ pi̧ta̧ jäyänä acuämi'önö jȩpi̧." ⁴⁰ Diosmä jȩpi̧nö̧ ja̧u̧nu̧ yodotä ja̧u̧ jäepäjimä i̧sa̧ i̧jȩta̧ttö̧ aicuära'inä jo'ina'a ja̧huä̧ta̧ jäyänämä ajiya kappepenö ichina'a rȩjȩ'i̧nä̧ acunä.