Capítulo 30
1
Jitä ttöttö'inä abonänö muäyotömä yori'iso juiätö ttörötä ya̧'a̧cuä̧tö̧, pitö muäyotö ttä̧o̧tö̧rä̧mä̧ ttucu ttadita pä'ö'inä chöjö'cö juiya'anö ja̧cu̧sä̧ chä̧ji̧mu̧rö̧ tta̧'a̧rä̧tö̧ ä̧hui̧ri̧tö̧ tippeyä'inä.
2
Jueönämä, ¿tocu jö̧nä̧ ppättädö'anö ja̧'a̧ttö̧ jahuatö ttä̧o̧tö̧ biecuächätö ttujuru'inä juiyönä jiyupächätömä?
3
Jahuatömä usurä isotö ja̧'a̧ttö̧ ppäittö siähuächinätö̧; dea jui̧yä̧jä̧ttö̧ yodomä ihuehui appiyätä 'chainätö̧ jahuätömä.
4
Jahuätömä dea isä'che reä'chetä queinä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ dau ojiyä'inä ja̧'a̧nä̧; retamä dau ihuehui appiyätä ji̧nä'a̧ ttu̧cuä̧mä̧.
5
Jahuätömä 'kö'kö jui'ö huopu räepu icuähuotö juinätö̧ nä̧u̧cuä̧rö̧rö̧ o'ca'anä ru̧ä̧rö̧ huotta'a jä̧i̧nö̧'anö.
6
Ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jahuätömä i̧huö̧mä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧ dea pämäroppä ajehuiyä juttä ja̧'a̧nä̧ i̧nä̧huiyätä redähuacu jo̧mȩ.
7
Surä'cua jacuättö huopinätö̧ burrotö̧ huotta'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧; ppäsecu ko̧cui̧nä̧tö̧ dauhuiyä dȩa̧'a̧, iso päi'önämä, ttö̧ja̧ tti̧tti̧mö̧ 'cua̧rö̧ juiyönä huinätö̧.
8
Ja'huätömä rä'epö tti̧cui̧nä̧u̧ ttö̧ja̧rö̧ cuä'ähuotörö 'cua̧rö̧nä̧.
9
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jitämä, ja'huätö tti̧tti̧mu̧mä̧ ttörö 'cuäopinömä ra̧ra̧pö̧ ya̧ttä̧huȩ'ö̧nä̧tä̧ jȩpä̧tö̧.
10
Ja'huätö ttörömä kö'cöcötö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧tö̧ ttöttömä ototä ko̧cuä̧tö̧; ja'huätömä ichi'ömä chi'änä suttäcusä.
11
Diostä ja̧'a̧ chu'popobö isappä'inä juiyudinömä u̧huo̧jua̧'a̧ttö̧ ttö chamöcuädö, jittö ttörö ya̧'a̧huä̧'chä̧'i̧jä̧tö̧mä̧ yettecuoca'atä chä'cajo̧mȩtö̧ ya̧'a̧huä̧'chä̧tö̧.
12
Chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧ chu̧mu̧nä̧tä̧ cä̧'ȩpä̧u̧ surojö huȩnȩ́ cuocuätörömä; juätömä otó ttȩpä̧cu̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ toicutä amucuädätö ttörömä.
13
Chujunärö̧'i̧nä̧ ttȩmi̧pi̧ni̧yä̧cu̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ siepu tticuiniyä̧cu̧sä̧, juätörö ttoepu ppäädaji'inä toäcusä.
14
Juätö ttichinäcu̧sä̧ suro̧da̧u̧ curä rohuähuö ttichaa jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ ötähuiyä 'quiädö kö̧nä̧huä'ca jäyänä; juätö ttä̧u̧ta̧'a̧ttö̧ ttörö 'chottipinäcu̧sä̧.
15
Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ yeecue'inösä̧; ttö chucuomä ajiya isoppa otó ȩmi̧pa̧a̧ ja̧i̧nö̧a̧nö̧ ȩpi̧cu̧i̧nä̧cu̧sä̧; ttö chiäremä ajiya isoppa toepächaa ja̧i̧nö̧'a̧nö̧tä̧ ja̧cu̧sä̧.
16
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitämä cha̧'cua̧rö̧mä̧ 'corujuoächometä̧ ja̧'a̧; recuo mo̧ro̧ usurä ȩmä̧cuä̧huä̧tä̧ 'chuädi'inä̧cu̧sä̧.
17
Yodomä chihue'quiyömä 'tä̧rä̧chä̧cha̧'a̧; baraumä juächumä cha̧'cua̧ chȩmö̧ juiyönä ja̧'a̧.
18
Dios ö̧rö̧ä̧mä̧ chu̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧nä̧ 'chuhuädi'ina'a; pärochina'a ttö'ca̧tä̧huä̧ta̧ u̧rä̧u̧sa̧ jä̧i̧nö̧'a̧nö̧.
19
Ja̧u̧mä̧ redähuara̧'cu̧ icuinäcu; redä'ca i̧sa̧ppȩ 'cua̧ru̧nä̧tä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ä̧ya̧ri̧sa 'cua̧rö̧nä̧tä̧ juo'ächinö̧sä̧.
20
Ttömä ucuru jä'epösä, ja̧'hua̧nö̧ jädepa'a ucumä ädätocöjä; chä̧rä̧mi̧'o̧mȩnä̧mä̧, yotäcu to'cuäcusä.
21
Ucumä pärotähuö ttörömä suronätä̧ jȩpä̧'i̧jö̧jä̧; cujurunä̧tä̧ ttörömä rö̧'ä̧rö̧jä̧.
22
Ucumä ttörö cä'epä'ijujä isoppacutä ja̧'hua̧nö̧ oto ȩpö̧ yabocutä cuicuä'ijäcusä juhua'atäcu cu'upä rohuome'i̧nä̧ yabonä.
23
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ hua'arera̧'a̧tä̧ cuȩpä̧cua̧sä̧ pä'ömä̧ huo̧jua̧sä̧, hua'ö tticuäcuomemä o'catoi'önä a̧'cuä̧rä̧tö̧mä̧ juhua'atä pätecuotö.
24
Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ¿dijä̧ttö̧ ma̧ä̧cho̧mȩnä̧ ppäda pä'ö u̧mö̧ tȩä̧dä̧cua̧mä̧? ¿Dijä̧ttö̧ huȩnȩ jä̧cu̧ ppättädarö pä'ö jä'epocömä?
25
¿Ja̧u̧ huȩnȩ hua̧rö̧mä̧ ajahuocö pi̧nö̧sä̧ tä̧ji̧? ¿Recuä rjä̧cu̧ru̧mä̧ u̧su̧rä̧ i̧sa̧ jö̧nä̧ jȩpo̧cö̧ pinösä̧ tä̧ji̧?
26
Ttöma adiu juäi chusomenämä, surojötä rȩbȩhui̧na̧'a̧; tȩya̧u̧ tta̧dä̧ro̧mȩnä̧mä̧, ja̧u̧ tȩya̧u̧ ka̧ pä'ö jo̧mȩmä̧ yo̧ö̧tä̧ rȩbȩhui̧na̧'a̧.
27
Chamiso'quimä a̧'cua̧ tta̧huȩcua̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ a̧'cua̧'i̧nä̧ ȩmo̧ca̧'a̧; usurä ȩmä̧cuä̧huä̧ mo̧ro̧mä̧ huȩnȩcuä̧chö̧nä̧tä̧ ichina'a.
28
Ttömä ppa̧'ä̧chä̧rö̧ cue'ächö kä̧'i̧jö̧sä̧ yo̧ö̧nä̧ kä̧nö̧mä̧, ja̧u̧ yo̧ö̧mä̧ mo̧ro̧ kä̧hua̧ jähuämäcö̧ ja̧'a̧; ttö̧ja̧ ttö̧'cä̧trttö̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ huopäjisä ppättädattö pä'ö.
29
Ttomä de'a ä̧hui̧ri̧tö̧ tta̧hua̧ru̧hua̧sä̧, recuätö avestrus pä̧ttä̧u̧'i̧nä̧.
30
Ttö chi̧jȩta̧mä̧ idicua'a ja̧hua̧ta̧nö̧ mo̧ä̧chö̧'i̧nä̧ mo̧ä̧chä̧cu̧sä̧; chihue'kiyu'inä duottö cuo'ö icuäcusä.
31
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ , ttö chiäre arpamä ka̧'a̧ cua'are rä̧cuä̧cuä̧ta̧, ttö chiäre mä̧rä̧nä̧mä̧ jitö ajahuätörö rä̧cuä̧cuä̧ta̧ ka̧'a̧.