CAPITULO 12 14
1
Tu̧ru̧hua̧tä̧ re topö ppä̧dä̧cua̧ Jacob ahuaruhuä 'cotö pinä̧tö̧rö̧: Jahuata'anö ja̧u̧tä̧ pä'äji ta'anö ppa̧huä̧dä̧cua̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ tti̧rȩjä̧ ji̧nä̧jä̧ra̧'a̧ ttö̧ja̧cua̧ pä'ö. Jahuata'anö ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧ jahuätöcutä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ttö̧ja̧ pä'ö ppättädäcuähuäcuotö Jacob ahuaruhuä 'cotö pinätö̧cu̧.
2
Tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ pä'äji ttö̧ji̧nä̧jä̧ra̧'a̧tä̧ ttö̧ja̧cua̧ pä'ö 'cächö ttu̧ju̧nä̧cuo̧tö̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ ttahuaruhuä'cotö pinätömä tu̧ru̧hua̧ adihuä i̧rȩjä̧nä̧ kä̧nö̧ ttabo'iyotö pinätö̧rö̧ adicuä ttö̧ja̧tä̧ ttö̧jö̧nä̧ huettäcuotö. Jahuata'anö jitörötä chu'huädö i̧huä̧ji̧ suronä hue'inätö pinätö̧rö̧, pärocua'attö huettäcuotö.
3
Jahuata'anö pä'äjimä jahuätö huettötä aditö ki̧nö̧jä̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Tu̧ru̧hua̧ Diostä usurä ȩmä̧u̧ kä̧nö̧ cua̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧ cu̧jä̧'i̧jo̧mȩttö̧ 'cuä'ächi'ö cu̧ju̧nä̧ jȩö̧ mo̧ro̧ päi'omȩnä̧,
4
pi̧yȩ ra̧huä̧huä̧ ra̧cu̧huä̧cua̧jä̧ Babilonia ru̧hua̧rö̧ jeruseu: ''¡Juiyodi ucu suronä huecuhuä'ijömä pi̧nȩ jobötä rȩbȩhua̧'a̧, ju̧ru̧hua̧sä̧ ttömä päcuhuä'ijömä beipächaja'a täcö!
5
Tu̧ru̧hua̧ Diostä jȩpö̧ i̧cuä̧ji̧yä̧u̧ jahuätö ruhuotö suronä huettä'ijimä,
6
jahuata'anö tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ cädi'äcuähuä juiyönä tti'äinä känö cuäcuäpö hue'ä'ijätö.
7
Pi̧jä̧ rȩjä̧ jä̧ttä̧yä̧jä̧ jitämä 'corunä kä̧nö̧ 'cuä'ächötä ka̧'a̧; Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ eseu ra̧'ä̧tö̧.
8
Jahuata'anö Líbano rȩjȩttö̧ adihuä dauhuiyä cedro'inä, ciprés dauhuiyä'inä eseu, pa̧'a̧nö̧ päa'a ucuru: Jitämä täcö 'co̧rä̧u̧ i̧cuä̧hua̧tä̧ cu̧ja̧'a̧ttö̧mä̧, juhua'a yabomä 'co̧rä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧mä̧ ya̧tȩ'i̧nä̧ i̧chi̧yä̧cua̧ pä'äji ta'anö 'co̧rä̧u̧mä̧.
9
Jahuata'anö pi̧jä̧ dea'a Seol rejura̧'a̧ttö̧mä̧ eseunutä tta̧huä̧ra̧'a̧ ucuru juhua'a cui̧rȩbȩhuo̧mȩnä̧ u̧huo̧jua̧ pä'ö. O'catoi'önä pi̧jä̧ttö̧ ruhuotö pinätö'inä, jahuata'anö tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩttö̧ ruhuonä hue'ö ka̧cui̧nä̧tö̧ pi̧nä̧tö̧'i̧nä̧ ä̧rä̧mi̧'ä̧tö̧ totta pä'ö juhua'a cui̧rȩbȩhua̧'a̧mä̧.
10
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ o'catoi'önä jahuätömä ucuocu pättäcuotö ucuru: ''Jitämä ujutu jö̧ta̧'a̧nö̧ cujuru'i̧nä̧ juiyönä̧tä̧ pä'i'äjijä.
11
Curuhuo'i̧nä̧, ucuo tecuhuähuä'i̧nä̧ juiyönätä pä'i'äjijä Seol rejura̧'a̧ hue'ö i̧cuä̧hua̧ päcui'omenä, jahuata'anö cuiäre 'porähuä ttö̧ja̧ ttu'pora'a rä̧mi̧pa̧'a̧nä̧ curuhuonä cu̧jä̧'i̧jö̧mä̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ mi̧yu̧tä̧ jä̧ttä̧pä̧ya̧ ttärocuächönä ttö̧ja̧cuä̧cua̧jä̧, cu̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧mä̧ mi̧yu̧tä̧ jä̧cua̧'a̧.
12
¡Juiyodí mo̧'ä̧chi̧nö̧jä̧ mo̧ro̧jä̧ttö̧mä̧, siri'co mo̧ro̧jä̧nä̧ rö̧ pä'itä tȩä̧jä̧ päia'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huinömä!¡pi̧jä̧ra̧'a̧tä̧ mo̧cu̧huä̧chö̧nä̧ 'chu̧huä̧ro̧mȩ 'cui'opö'icu kä'ö i̧cuä̧hua̧tä̧ pä'i'inöjä, tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ juiyudä'chö icuähuä i̧sa̧mä̧!
13
Ucu cuamiso'quinä a̧mo̧cuädö pa̧'a̧nö̧ pä'inöjä: Ttömä Dios umuhuäyotö si̧ri̧'cö̧ jö̧nä̧ huotö'inä ttu̧huä̧mȩnä̧ ruhuonä hue'ö chö̧'ä̧cuo̧mȩ chu'uttädipa pä'ö mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ päi'önä 'cha̧dä̧chä̧cua̧sä̧. Kä̧hua̧ u̧huo̧jua̧'a̧cu̧ päte'öttö möä'ca ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ pä̧tti̧pä̧rä̧'canä chö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧sä̧ ttömä.
14
Ajiya isoppa ju'toju isoppa ro̧mȩ'i̧nä̧ huä̧mȩ 'cha̧dä̧chä̧cua̧sä̧, ji̧nä̧'isocu juȩ'i̧pa̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧ pädi'a pä'ö.
15
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jitämä pi̧jä̧ dea'attö juiyo täcuome Seolra̧'a̧ kä'ö i̧cuä̧hua̧tä̧ kö̧jä̧.
16
Juhua'a ka̧cuä̧tö̧mä̧ ja̧hua̧nö̧ cui̧rȩbȩhua̧'a̧ adiunä topö pä̧ttä̧cua̧jä̧: ''¿Pide ubomä̧cö̧ tä̧ji̧ tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ hueähuänä juruhuinömä, jahuata'anö ttö̧ja̧'i̧nä̧ ye'ecu ttö̧ttä̧u̧nä̧ päi'önä?,
17
¿jahuata'anö pi̧jä̧ rȩjȩ'i̧nä̧ de'a jui̧yä̧jä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ päi'önä jȩpi̧nö̧mä̧, ötahuiyä ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ cuä'äu'icu, jahuata'anö hueö jȩä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ ttojusodera̧'a̧ tti̧'chö̧ jui̧yö̧nä̧ jȩpä̧'chi̧nö̧mä̧?
18
O'catoi'önä pi̧jä̧ttö̧ ruhuonä hue'inä̧tö̧ pi̧nä̧tö̧'i̧nä̧ ya̧cu̧ pö̧nä̧ huattino̧mȩttö̧mä̧ ucuotö jȩpä̧tö̧.
19
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä dau a̧na̧juä̧ hua'ö'icua pä'ö 'cui'opö'icu do'opö tticua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧tä̧ do'opö i̧cuä̧hua̧jä̧ hua'arera̧'a̧tä̧. O'catoi'önä hua'inätö ttuhuaparemä jä̧ttä̧pä̧ya̧tä 'ca̧tä̧chi̧'ä̧cu̧jä̧, ji̧yȩnö̧ curä ttörohuähuinö pä̧nä̧ hua'ö'icuinä̧tö̧ pinätömä, reju jacuä i̧nä̧du tticuähua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ mo̧'ä̧chi̧nä̧tö̧.
20
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä jahuätörö hua'ötticuomenä ttu'turinö'anömä ttu'turi̧yä̧cua̧jä̧, rö̧ä̧nä̧ suronä jȩcu̧'i̧na̧'a̧ttö̧ cui̧rȩjä̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ttötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ cuä'ähuö icuinöjä. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ suronä jȩtti̧nö̧ päjuriyämä pä'äji ta̧'a̧nö̧ jareönämä yorö'iso oähuiyäcua'a''.
21
Ttö̧tä̧mö̧mi̧nä̧ suronä jȩtti̧nö̧ micuä pärocua'attö tti̧tti̧mö̧rö̧ cuä'äu cuicuätucua pä'ö jo̧mȩnö̧ jȩpö̧ ku̧nä̧tu̧cui̧, jahuätö juhua'a yabocu pi̧jä̧nä̧ tturuhuocu huetta pä'ö ttamocuädö juiyäcua'anö, jahuata'anö pi̧jä̧ suhuädi'önä ttötahuiyä aditä'chö ttirecuächö juiyäcua'anö.
22
Pi̧yȩ ja̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧ pätetö pä'ö u̧ju̧ni̧nö̧mä̧:'' Ttömä jahuätö tta̧bo̧'i̧ya̧ päi'önä chä̧rä̧mi̧'ä̧cua̧sä̧''. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ttötä jȩpö̧ chi̧cuä̧cua̧sä̧ Babilonia ucuo isome i̧mi̧'i̧nä̧, tti̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧, ttö̧nä̧mö̧rö̧'i̧nä̧ ju̧huä̧nȩ ka̧cuä̧tö̧rö̧mä̧''---Pa̧'a̧nö̧tä̧ pä'ö ku̧nu̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧.
23
Ttötä pärotö chi̧cuä̧cua̧sä̧ ju̧huä̧nȩ ji̧no̧mȩmä̧ aje iso'utä päi'önä, jahuata'anö yodo pa̧rȩtö̧ jua̧ra̧ra̧tö̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩtä̧ päi'önä, ji̧yȩtȩ'i̧nä̧ ki̧'i̧pö̧ juiyönä juatö tticua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ päi'önä jȩpö̧ chi̧cuä̧cua̧sä̧''---Ja̧hua̧nö̧tä̧ pä'ö ku̧nu̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧mä̧ Diosmä.
24
Su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧ Diosmä iso päi'önä pähuä pä'ö: ''Iso päi'önä ttö pädinömä, ja̧hua̧nö̧tä̧ 'cuäopäcua'a; jahuata'anö jȩpö̧ chu̧ju̧ni̧nö̧mä̧ ja̧hua̧nö̧tä̧ jä̧cua̧'a̧.
25
Asiria ttö̧ja̧rö̧mä̧ ttö chi̧rȩjä̧ttö̧mä̧ to'ädäji chi̧cuä̧cua̧sä̧, jahuata'anö chö̧jä̧pö̧ dea'atä pätti'önä kä̧dö̧ chicuäcuotö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ yugo isodä ttö chu̧mu̧huä̧yotörö ttu'upicanä ä̧mä̧cönä cä'epö ttu̧huä̧ni̧no̧dä jinodämä ȩmo̧ icuähuäcua'a''.
26
Pi̧yȩ ji̧na̧'a̧ jȩa̧ pä'ö pätetö amocuädö chu̧ju̧ni̧nö̧mä̧ pi̧jä̧ rȩjȩ o'ca juiyönä, jahuata'anö o'catoi'önä tti̧rȩji̧yä̧ pö̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ ro̧ȩpa̧ pä'ömä täcö jo̧mȩnö̧ kö̧.
27
Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ ju̧ru̧hua̧ jȩa̧ pä'ö amocuädinömä pi̧yȩ ja̧'a̧; ¿Dí jättö 'chu'ädö ku̧na̧ji̧mä̧? Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧mu̧mä̧ täcö cä̧'ȩpä̧rö̧,¿Dí jä̧ttö̧ jui'ädajimä?
28
Pi̧yȩ pä'ö ku̧nä̧huä̧ ji̧nö̧mä̧ pätecuächina̧'a̧ ru̧hua̧ Acaz 'corujuhuächinö du'huonä;
29
''Cuesehuätucuä, ucutu o'catoi'önä Filisteo ttö̧ja̧, i̧so̧'quȩ cuä̧cuä̧i̧no̧'quȩ ji̧no̧'quȩ täcö 'to̧i̧'o̧'quȩ pä'ömä. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ äca pinö ujucäcättö pöttächipa'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ hua̧ ka̧ra̧ u'uttächä̧cua̧ äca u̧mä̧nȩhuä̧ ku̧nä̧rö̧, ja̧u̧ttu̧ päjuriyä i̧sa̧mä̧ äca pä̧i̧cua̧ ju'tojunä co̧'ä̧ra̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ co̧'ä̧rö̧ huȩä̧cua̧.
30
Ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧sa̧ttö̧ usurä isotö jö̧nä̧ huotömä ttö chä̧ji̧mö̧ o̧huȩja̧tö̧ ttucuä'cuattö ttucuäcuotö, jahuata'anö recuä rö̧jä̧u̧ usurä ȩmä̧hui̧nä̧tö̧mä̧ huȩnȩ juiyönä 'cuä'ächö ttö̧jä̧cuo̧tö̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttötä jȩchä̧cua̧sä̧ ucu cumuhuäyotö ppäittö hua'ö tticua pä'ö, jahuanötä jepö cuä'ö chi̧cuä̧cua̧sä̧ a̧'u̧cu̧nä̧ ka̧cui̧pi̧nä̧tö̧rö̧mä̧.
31
Huopi, äpate; ajuähui, ötahuiyä; o'catoi'önä ucutu Filisteo ttö̧ja̧ rö̧ä̧nä̧ ttö̧'ä̧u̧ yecuecui'äcuotöjä. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ täcö kä̧hua̧ u̧huo̧jua̧'a̧cu̧ttu̧ ajiya isoppa idicuoppa jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ recuätö su̧ro̧da̧u̧ ichätö, jahuätöttömä ya̧tȩ'i̧nä̧ 'cä̧'i̧'o̧cö̧ jäyanämä.
32
Ja̧hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧¿Tta̧'a̧nö̧ ttädätö'anö jä̧ttö̧ ja̧u̧ huȩnȩ ji'ähuö ichätörömä ju̧huä̧jä̧ rȩjȩnä̧ kä̧tö̧mä̧? Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Tu̧ru̧hua̧ tö̧ä̧nä̧hua̧tä̧ ja̧'a̧ Sión ötahuiyä uhuäbe'inömä, ihueye ju̧huȩnȩtä̧ ja̧'a̧ usurä ȩmä̧hui̧nä̧tö̧ ja̧'a̧nä̧ chutättö adihuä ttö̧ja̧ pä'i'inätö 'cuä'ächö ttö̧ja̧cuä̧cuö̧mȩmä̧.