¹ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Moiséscu ucuocumä pä'inö: ² Israel ttö̧ja̧ o'catoi'önärö̧ ucuocumä ji'ähuitö: "Ucutumä Surojö juiyönä̧ ku̧jä̧tu̧cua̧ pä'ö jja̧'a̧, isopäi'önä̧ Ttö CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Dios surojö jui̧'a̧ cha'attö. ³ O'catoi'önä cua̧ju̧ru̧'inä cuä'orö'inä ucuotätucui ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ 'cuä'ächi'ö pä̧cuä̧huä̧ mo̧ro̧'inä ucuotätucui. Ttö ja̧'a̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Diosmä̧. ⁴ ttätähuä o'ca micuähuocömä ucuomä tecuähuätucuä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuoräuttu cu̧ä̧nä̧hua̧tu̧cu̧ jö̧nä̧mä̧ cuaditätucuä. Ttö ja̧'a̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Diosmä̧. ⁵ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ i̧sa̧rö̧ cuä'ö icu huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧huä̧ cuiyätucuomenämä, adihuomenä cuiyätucua pä'ö ja̧'a̧ ȩmä̧cua̧'a̧nö̧. ⁶ Cuiyäjätucu mo̧ro̧tä̧ cucui'ätucua pä'ö ja̧'a̧, koro mo̧ro̧ jö̧ttö̧'inä. ⁷ Ji̧yȩtȩ ki̧'ä̧ji̧ttö̧mä̧ huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omenämä kutä i̧cuä̧huä̧cuȩ, ja̧u̧mä̧ surojuoächäji ja̧'a̧. Ttucua pä'ömä jo̧cö̧, ⁸ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ ja̧u̧ cumä usurä ȩmä̧huä̧cua̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ i̧mi̧nä̧ 'cä̧'ȩpö̧ ku̧nä̧huä̧ ocuotocome jo̧mȩttö̧. Ja̧u̧ ttö̧ja̧sa̧mä̧ ahuaruhuättömä 'cä̧'ȩpö̧ i̧cuä̧huä̧cua̧. ⁹ Cui̧rȩjä̧ttö̧ cu̧ju̧nä̧cuä u̧huä̧ju̧ ttocuomenämä, cui'ättä ö̧yu̧'ca̧ri̧ra̧'a̧ päi'önä̧mä̧ o'cajuiyönämä 'to'ö cuicuä, ja'hua̧ta̧'a̧nö̧tä̧ cu̧ju̧nä̧huä̧mä̧ o'cajuiyönämä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩmä̧ cutä. ¹⁰ Uvas cui'ättättö'inä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩmä̧ pä̧i̧'ö̧nä̧mä̧ jecu'ä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ uvas cui'ättättö rȩjȩ mo̧ä̧chö̧'i̧nä̧. Ja̧u̧ ko̧cui̧pu̧mä̧ usurä isotörö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ichäcuähuotörö'inä cuiyö'anö ja̧'a̧. TTÖTÄ ja̧'a̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Diosmä. ¹¹ Cu̧nä̧u̧cuä̧. Yapare'inä jicuäu juiyö'anö ja̧'a̧. Yapare'inä jicuähuä ka̧ra̧ka̧ra̧nö̧mä̧. ¹² Ttö chi̧minä'inämä amonämä á̧ jȩchä̧cua̧sä̧ pä'ömä cuierusehuä CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Dios i̧mi̧nä̧mä̧. TTÖTÄ ja̧'a̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ̧. ¹³ Cuippeyänä kö̧rö̧mä̧ suronämä jȩcu̧'ä̧ nä̧u̧cu̧'i̧nä̧ cu̧nä̧u̧cuä̧. Cu̧mu̧huä̧yä̧ aditäji micuämä yodo juo'äcua'anä koro mo̧ro̧ juomebumä cu̧ju̧nä̧rä̧. ¹⁴ Surona'inä päcu'ä ä̧ju̧cuo̧cö̧rö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ä̧to̧ca̧ i̧'cho̧mȩ'i̧nä̧ isö'ca tto'epömä cutä. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'o̧ca̧'a̧, Diosrö ye'ecunu kä̧hui̧. Ttötäsä CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧. ¹⁵ Yapare'inä ja̧u̧tä̧ jä̧'a̧ pä'ö'inä päcuä. Ucumä jȩcu̧'ä̧ pidemä usurä'i̧sa̧ pä'ö ja̧u̧ru̧tä̧ ppädäda pä'ö'inä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pidemä ucuounä kö̧ pä'ö ja̧u̧ru̧tä̧ ppädäda pä'ö'inä jȩcu̧'ä̧. Ja̧'huä̧nö̧ jo̧ca̧'a̧, jö̧ttö̧ topötä pä'i. ¹⁶ Yapare ttucuocu huȩnȩ'i̧nä̧ ji'ähuä'chö cuecuächä cuahuaruhuärömä, ja̧'hua̧nö̧ jo̧ca̧'a̧ adiunä jö̧tä̧ tta̧'a̧ri̧ jitucu cu̧jä̧u̧ru̧mä̧. Ttötäsä CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ̧. ¹⁷ Cu'i̧jä̧hua̧rö̧mä̧ cu'amisurö to'cu'a cu'amiso'quittö. Jicu'ähua pe'ö hua̧ suronä jȩ'ö̧mä̧ cu'ippeyänä kö̧rö̧ jo̧'ú̧ suronä jȩ'ö̧ jȩ'cua̧'a̧cu̧. ¹⁸ Ucú cu'ahuaröhuärö suronä jȩttö̧mä̧ micu'ä päcu'ä ja̧'hua̧ta̧'a̧nä̧ suronä jȩttä̧ji̧mä̧ cu'a̧mu̧cu'ä̧rä̧, pärocu'a'acutä cu'ippeyänä kö̧rö̧mä̧ repe'i cu'amunä repecuhuäu ta'anötä̧ . Ttötäsä TÖ̧Ä̧NÄHUA. ¹⁹ Ucutumä hua'adö kö̧nä̧tu̧cu'i̧ ttö huedinö. Cu'äji̧mu̧ korotucu isotucumä yocu'epätucu'ä. Rȩjȩ́ u̧huä̧ju̧ o̧bi̧ttö̧ cu̧ju̧nomenä koro u̧huä̧ju̧ o̧bi̧cu̧mä̧ cu'ihuatä. Cu'i̧'cä̧tä̧huä̧tu̧cu'ä̧ cu'i̧'ca̧tä̧huä̧ti̧yu̧ ko̧ro̧ta̧cu̧ huihuatö 'ti̧'ä̧huä̧ta̧mä̧. ²⁰ Ttö̧mö̧huäyaju päi'önä̧ huaju ka̧ra̧ irecua päi'önä̧ jä'epö u̧ju̧nä̧cua̧cu̧, ya̧tȩ jähuäjucu ä'ötttömä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧nä̧ ȩmö̧'i̧nä̧ ȩmä̧huo̧co̧ju̧ ka'attö ja̧'hua̧ta̧nö̧ yajurutä pä̧huä̧rö̧jo̧mȩ kö̧ja̧ pä'ö'i̧nä̧ rä'epö icuähuocoju ka'attö, jahuätömä̧ ro̧ttȩpa̧tö̧ pä'ötä huotö. Jahuätömä cuä'ömä icuähuocotö pä̧huä̧rö̧jo̧mȩnä̧ kö̧ja̧ pä'ö rä'epö icuähuocoju komȩttö̧. ²¹ Ja̧u̧mä̧ Ö̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ iäre iyähuä Surojö jȩä̧ji̧ micuä jö̧nä̧ ca̧ca̧cu̧ pä̧cuä̧huode ä'cattö iya pä'ö i'cächä̧cua̧, oveja uborötä. ²² Ja̧u̧nö o̧'ca̧'a̧ sa̧cȩrdo̧tȩmä̧ oveja ubonä ttö̧ja̧sa̧ suronä̧ jȩä̧ji̧ jȩä̧chö̧nä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ i̧yä̧cua̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧tä̧ surojö jȩä̧ji̧mä̧ jȩä̧chä̧cua̧'a̧. ²³ Cui̧rȩjä̧tu̧cu̧nä̧ do'ächi'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧, cu̧cuȩ cuähuättömä o'cajuiyönä cu̧ju̧nä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, ja̧u̧ cu̧ju̧nä̧tu̧cu̧ u̧huä̧ju̧mä̧ huȩju̧mä̧ cuäcuähuocö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧tä̧ to'cuätucuaja. Ja̧u̧ u̧huä̧ju̧mä̧ huäbodäcuä a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ cucuätucuä. ²⁴ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ a̧'ȩ päi'omȩnä̧mä̧ cuähuä u̧huä̧ju̧mä̧ 'cä̧'ȩpö̧ ku̧nä̧huä̧tä̧ jä̧cua̧'a̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ eseu iyähuä jö̧nä̧tä̧. ²⁵ Ji̧mö̧tȩnö̧ a̧'ȩ päi'omȩnä̧tä̧ cuähuä u̧huä̧ju̧mä̧ cucuäcuotöjä̧. Ja̧'hua̧nö̧ jȩ'cuä̧tu̧cuo̧mȩnä̧tä̧ u̧huä̧ju̧mä̧ jua'a yabonö̧ huȩjä̧cua̧'a̧. Ttötäsä TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Diosmä̧. ²⁶ Idepä ucuoja ka̧cu̧mä̧ cucuätucuä. Tta̧'cua̧ru̧huä̧nä̧mä̧ cuä'cacu jähuä 'cuä̧o̧pä̧cuä̧mä̧ jä̧cuȩpä̧rä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Märipä jähuä ujurunä jȩpö̧'chö̧ korotörömä 'chu̧cuä̧rä̧tu̧cuä̧. ²⁷ Tätähuä'ca esetätörö pi̧yȩ jȩttö̧mä̧ jȩ'cuä̧tu̧cuä̧ cuhuo'chetucu'inä ro'oyunömä, cuä'cähuiyä'che'inä jäyänämä 'cuicuähuä'chätucuä. ²⁸ Cuidepänämä 'cuicuähuätucuä hua'inä̧tö̧rö̧ amöcuädömä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuidepänöämä cutähuä'chätucuä isotö tta̧'cua̧juä̧mä̧. Ttötäsä CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧CU̧MÄ̧. ²⁹ Cuittijuru kidepä micuänä kiyä'chäcuäunämä huehue'cuä, ttö̧ja̧'inä ja̧u̧ ttidepä micuänä iyä'chäcuähuänä mattä̧chö̧ juiyäcua'anö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧huä̧jä̧ rȩjȩ'i̧nä̧ surojutä rö̧ä̧chö̧ juiyäcua'anö. ³⁰ Ucutumä chumo̧ro̧ 'cuä'ächi'ö pä̧mä̧dä̧cuö̧huä̧ mo̧ro̧mä̧ cucuotätucua pä'ö ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ chö̧jo̧de ca̧ca̧cu̧ pä̧cuä̧huode'inä ucuotätucui. Ttötäsä CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧CU̧MÄ̧. ³¹ Hua'inä̧tu̧cu̧'inä tta̧'cua̧ru̧hua̧nä̧'i̧nä̧ ucuocuätöjä̧ pä'ätu ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧mä̧ cui̧'chä̧tu̧cuä̧. Jitö ucuturu surojuottepa'anö huotörömä cusätucuä. Ttötäsä CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Diosmä̧. ³² Tä̧mö̧rö̧'i̧nä̧, ttö̧ja̧ tturuhuotörö'i̧nä̧ ttä'ca jo̧mȩttö̧mä̧ ucuotömä̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ cu̧jä̧mä̧dä̧tu̧cua̧jä̧. Diosrö'i̧nä̧ cucuotätucua pä'ö ja̧'a̧. Ttötäsä TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧. ³³ Ya̧tȩ i̧chä̧cuä̧hua̧ ucutu hui̧rȩjä̧tu̧cu̧nä̧ ö̧jö̧ttö̧mä̧, suronämä jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧rö̧. ³⁴ Ja̧u̧ i̧chä̧cua̧hua̧ ucutucu kö̧rö̧mä̧ Israelttö uhuäpächinö 'cua̧rö̧nä̧ topätucuirö, ucutu repecuähuätucu'anötä̧ repe'ätucuirö, ucutu'inä ichäcuähuotö huinätö̧jä̧ Egipto rȩjȩttö̧mä̧. TTÖTÄSÄ ucu CUÄ̧NÄ̧HUA̧ Di̧o̧smä̧. ³⁵ Yaparemä amo̧nämä cu'a̧tä̧'chä̧ ö'oto'inä ä̧mä̧cö'inä ö̧rö̧ä̧'inämä. ³⁶ Cu'a̧tö̧'anö ja̧'a̧ jueönä pajatä̧cuä̧huä̧nä̧tä̧ ämäcö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ö̧rö̧ä̧'i̧nä̧. TTÖTÄSÄ ucu CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Diosmä, Egipto rȩjȩttö̧ rä'epu icuinömä. ³⁷ Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttö päö chu̧ju̧ni̧nö̧'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'cajuiyönä ttö hueähuä huȩnȩ hue'ö chu̧ju̧ni̧nö̧mä̧ jȩpä̧tu̧cui̧. TTÖTÄSÄ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ̧".