¹ Wana›a süma›a nuju›tüi›n yaleje›e nüntaka›o sulü›o numa›in (pueblo) nayasa›a na›a nikirrajü›inkana›a no›unaka›a nüchirrua. ² Wana›a suma›a süntü›i sabado, ni›aka›i ekittajüshi sulu›u tü sinagoga. wattanali›i na›a apakana›a tü nü›ikikat tala›ataka›a naya›a süka›a. Namaka›a nayakana›a "¿Jalejejatü nüpüla›a tü nikirraji›akat? ¿Casa›awayuu tü atüaj›a apünakat nümü›in? ¿casa›awayuu tü analü›t (milagro) na›ijaka´a süka´a najapüü?. ³ Nojo›ishii ni›an chii akumajü›ikai ta›apüla chii suchoka›i María, otta Juda otta Simón? ¿Nojotsüü tü nüwalakalü›irru›a yaya›a waka›a? Nayakana›a mujukaza namü›in tü na›irraka›i ⁴ Jesús nüma›akanamü›in: "Wane´e alu›uweata›ushi (Profeta) nojorrüle´e (honra) sulu›u tü no›uma›ikat, otta müsi›a naka´a na›a nümajanakana›a sulu›u tü nepi›akat". ⁵ Ni›aka›i nojo›ishi süpüla›a na›injüinjatü´in wane´e analu›ulu anasüü (obra poderosa) Yala›a, shi›ane›e nita›in najapüü na›u na›a ayushikana›a süpüla›a ana›inana›i. ⁶ A›ikusu›u na›in sutuma tü nütüjala›akat nüwarra›ijaka›a sulu›uje´e tü numa›inkat (aldeas)süma›a nikirrajü›in ⁸ Nenajaka na›a pol›o pi›amü›in nuluwanajaka´a naya›a sulu›u pi›awalü›in naya›a: na›apaka›a aluwatawa´a sa›u yukuja mujusu›u. ⁷ Nulu›uwalaka›a naya›a nojou›unjayin kasa›a mapa›in süpüla›a no›unüjana›i shi›ane´e wane´e warralat: Nojotsü alüjünjatin pan, otta müsia›a kotto›i (bolso) otta musia nerrü sulñu›u nüserrupunjaut. ⁹ Kana›ijana›a kotisa›a ne›e (sandalias) nojoli›unjatü natü›in pi›amasü nashe›in. ¹⁰ Nümaka´a nia›ka›i: "waanasümna›a jikerrotü›in sulu›u wane›e michi›i, jimata›a ne›e ji›a erre shii›a wanerre junu›in junepa›a. ¹¹ Maka›a sulu›u wane›e mma(pueblo) nojolule›e ana›in jünti›a otta maka›a nojolule›e sapü›in pünü›ikii juna›a suluje›e tü mmakat(lugar), joto›ojo´o tü. ¹² Noju›itaka›a nayakana´a süma›a namü›in mujuna›ain sa›u tü ja›ijalakat. ¹³ Noju›ititka yoluja›a wattasali›i, noyotka ceita na›un, anasüü wattasal›i ayusü nutuma›a. ¹⁴ Ni›asa´a chii rey Herodes napaka›a süchikii, tü nünüli›akay Jesús etnajünashanasü eshii wane›e makana›a: "Juan chii abautizaju›ika›i atamashii sulii tü ottaka›at süka›a jamü›in, tü nüpülacian pülaskat a›ijusüü analulu›u nüna›in. ¹⁵ Nawa'ane›inü nama›ka: "Chiara›a nia Elías". Nayasa wane›eya namaka: " Chira›a wane eki›rojü, ma›ako wane eki›irajüi sümaiwo›ajotü". ¹⁶ Wa›ana süma Herodes na›apüin tü nümaka:" juan, chii ta›aülakai, ata›amashi". ¹⁷ Niasa Herodes nülüwa›ataka süna›in nüta›aüli›irüin Juan müsia niji›iterüin nia sülü prision, sütüma na›ijala Herodias, (tü nüwa›ayuseka nüwa›alakai Felipe), niasa Herodes eke›erochii süma shiaka. ¹⁸ Niasa Juan nüma›aka nümuin Herodes: nojo›osü choüja›ai püma›aijatuin nüwa›ayuse chii püwa›alaka›i." ¹⁹ Herodias ü›ütüsü na›in no›omuin Juan nü›üteka na›in, shiasa shiaka nojo›osü süpü›üla. ²⁰ Sükaja›amüin Herodes mo›ochi ne›emüin Juan, niasa niakai nütüja›ü wane›i to›olo lo›ochi süma anami›an nia, kata›aka no›ü. wana süma na›apüin Juan ni›ikia tü nülüwa›atainka nüyo›ütüin, shiasa aya›asi na›apajein shia. ²¹ Suutaka tü ka›i e›ijakalo›ü nain Herodias. süka›alia nü›üyase Herodes, eke›echi süpüla tü nüsürrula›aseka, tü ni›aterruinka, musia na›a alüwa›atashikana Galilea. ²² Tü nücho›oka Herodias a›asü shi›onajaka susaka›aka Herodes suma›a tü nike›eruinka. niasa chii reykai nüma›aka sümüin: "püchünta tamüin tü püche›ekaka tape›eka shia müin". ²³ Nüküja›aka shimüin tü tama›aka: "tü püchüntaka, ta›aperü müin, süna›imuin se›erü tü tarre›inoika." ²⁴ Shiasa shiaka sujüitaka süma›aka sümuin shi›ika: "¿kasa tachüntaja›aka?" süma›aka shiaka: "niki›i Juan chii Bautista". ²⁵ Wa›atüwale süwa›ataka na›inmuin chii reykai süma›aka nümüin:" tache›ekaka papü›in tamüin wa›atüoshi sülü I›ita, tü niki›ika Juan chii Bautista". ²⁶ Chii reyka›i mujushabasu na›in süka›a jamü›in nujuaju›in, otta musii sa›uje tü nütka ²⁷ Chii reikai nujütaka›a wanee (soldado) nüjütaka›a wanee (soldado) nümanejejachi nüchuntaka›a nümü›in nüntirrünjatin nikii Juan. nunaka›a chii (guardiakaii) nütaülaka›a ni›a sulu›u (prisión). ²⁸ Nia› nüntika›a tü nikikat sulu›u wane otta (plata) napaka›a shi›a sümü›in tü jintutkat, shi›asa tü jintutka›a shi›a sümü›in tü shikat. ²⁹ Napaka›a na›a nikirrajü›inkat Juán nantaka›a napaka›a tü nirrkukat nojo›itaka›a shi›a sulu›u amuyuu. ³⁰ Nayasa›a na›a apóstoles no›otkajaka›a nütpüna›a Jesús, namaka›a nümü›in tü na›ijakat otta tü nekirrajakat ana›in. ³¹ Nümaka›a namü›in: "Juna›a ji›akana›a sulu›u wane›e mma sümü›iwa jemerra motsomü›in" watta salii tü a›unukat otta tü antakat, nayasa nayaka nojoyka›a napa›in ka›i süpülo›a nemerra›i, nojotsu napa›in ka›i süpüla›a nekünjatin. ³² Nayaka›a no›unaka wattamü›in sulu›u tü anu›aka›i sulu›u wane›e mma sümü›iguasü. ³³ Shiasa sütüma wayuu wa›inma e›enüshii asi›rajüin naya›aqatünakaka. shiasa tü wayuukalüirua süwa›ataka süka›a sü›i sülüje süpushu›a tü mmaka. Shiasa sü›üntaka ya›ala na›apülapüna nawa›a neinü. ³⁴ Wa›ana süma na›atüin so›opamüin, Jesus ni›iraka tü wayukalüirua wa›inma, niakai nüka›ali›irakay na›in, müshika sa›in wane›e a›ane ma›arülejüsal›pi nümüin. Niaka›i nü›utaka süna›in eki›iraja ka›asa wa›inma. ³⁵ Wa›ana süma ali›ika shia, tü wayuukalü›irüa a›asün na›imüin na›amaka: "Tü wane›e mma ma›alüsa pi›iraka sümüin tü jala›a püshanain wa›i ³⁶ Puju›uta süpüla no›ünuin erre mi›ichi peje›ein müsia wane mma jo›üchoin süpüla na›ayalajúin wane ka›asa neküinja›aka" ³⁷ Niasa niaka numaaka: "ja›apa wane ka›asa neküinjo›aka" namo›aka nayakana: "¿E›esü süpüla wo›oünüin süna›in a›ayalaja pia›ama shiikimü›in pan süpüla wa›apü›in namü›in nekü›injatum?" ³⁸ Numa›aka: "¿Je›era panes e›eka jüma›ana? Jü›üna süma ji›rakain" Wa›ana sümaa natüja›in so›ü nama›aka: "Ja›raisü pan müsia piama jiime" ³⁹ Niakai nulüwatakaa supushua tü wayakanaa süpülaa nai›kalainjanain sunain ko›otuin so›ü tü alamakaa wü›itakaa. ⁴⁰ Nayakanaa nai›kalakaa sunain ko›otüin nayaa, ko›otüshii makaa po›100 shikii o›utaa musia wanee jara›ai shikii o›utaa musia wanee jara›ai shikii po›100 ⁴¹ SÜ›Ünaa ya›in napa›in tü jarai›kaa pa›ün o›utaa musiaa pramusü jimee, nira›akakaa ipünamuin, nuchu›utakaa so›u nusüjira›akaa tü pa›unka napükaa sumuin tü›u nikirujuinkaa supülaa napui›jatuin namuin na›wayukanaa no›upalaa nayakanaa. ⁴² napushua nayakana e›küshi o›utaa mushia sünain talatüin nayaa. ⁴³ shiasaa tü nukira›juinkaa nako›ochijukaa tü sata›ülua pan, po›loo piamamuin canasta pi›ratsü, o›utaa musia tü sutakaa jimee. ⁴⁴ Yalajatü 5.000 toloyu jara›alü e›kakü pan . ⁴⁵ Wa›atuwale nainra›ka nikirajuinkaa shijerütukü sulü anüwakaa shiasaa no›una›akaa sulü sataa yajerüü nüpülerüa, Betsaida, wanna sumaa kiakai nüputain nupulaa na wayukanaa. ⁴⁶ Wanaa sumaa nayakaba noünuin, niakai alinkajashi so›ü U›uchika sünain achuntaa. ⁴⁷ A›atusü sukalia a›ipaa, o›utaa musia tü anüwakaa yalajatü pasanain sunain palakaa O›utaa mushia niakai yalajuchi numuiwaa so›ü mmaka. ⁴⁸ Niakai nira›kaa na›a yalajanakaa atchi›jirain süma tü ja›utaikaa muliyashi sutumaa. Wanaa sumaa pienchin a›ai tü vigilia Jesus nu›ütakaa na›naimuin, nüna›aka so›pünaa tü pa›laaka nunekaa kayalatü. ⁴⁹ Wanaa sumaa nayakana nerüin O›koyojuin sopünaa pa›lakaa, yolujayaa nairüü na›watakaa. ⁵⁰ Napusha nayakanaa ne›erakaa O›utaa musia mo›utshi. Numakaa Jesus nashajakaa namaa namuin: “¡Yalayala jain! ¡Tayaa Tekai! Nojoo mo›oluin jia” ⁵¹ Nüli›ikajakaa sulü anüwakaa namaa nayakana nüshawaletka tü joütaikaa; O›utaa mushia nayakana yalajana a›inküsü nain (asombrado) ⁵² Nayasa nayakana nojo›osü natüjo›in so›ü kasa›in wayu shia. ⁵³ Wanaa sümaa nayakanaa nalatuin, nan›takaa sulü makaa Genesaret nashawaletku tü anuwakaa. ⁵⁴ Wanaa sumaa najuintuin süleje anuwakaa, tü wayukulü›urüa nayawatakaa ni›an Jesus. ⁵⁵ Na›a wayukanaa nawatakaa pasanainpünaa sunain tü wanee ayuishii sulü sü›ii e›pünawerü naüin nün›tuin. ⁵⁶ 56 epunale›e nike›erütuin mujuipaa o sulü wanee ma›a, O›utaa musiaa sakaa mujuikao, nayakanoa nei›takaa chii ayuishika e›re a›ikalekaa (mercado) nuchuntakaa ne›e supüla nüpe›tunjuin tü so›otkaa nüshein, jera›atü nupet›tunjutuin tü so›otkaa nüshein, Jera›atü nupet›tuin supüloa ananjachin nia›a.