¹ Aneedawä Filisteo toweewänätamo cönejunmaicho töwewänätädöcomo wetä tönwanno cöne´junmaicho Soco ña, yää Judá ñano nonodö de´wono. Tönwanno cönejatatoicho Soco ñano, Azeca mmaja, wedhatocadö döötä, Efes Damim dö´se. ² Ela ñano woichö awä Saúl cönejatatäi, yätä cönojodöicho Israelita jadäiñe. Filisteos wänä´tädöcomo wetä cöneconecato. ³ Mänseno jöö de´wä Filisteo wedennacomo cönäjato. Ije´tacano jöö de´wä daja Israelita cönäjato. Yää antawä wooi acanajato cänäjacä yedhato´cato comoje. ⁴ Yaawä dhanwa jäduujato cönejacai Filisteos dösencomo Goliat tä´tö ñädä Gat ñano, aduwawäto´cwacä töwö cönäjacä. ⁵ Iju´jä de´wä cönä´jacä Casco bronce döajä, yaichadöje cönä´jacä cota de malla. La cota tamiiñe yeichö cönä´jäcä sesenta kilos bronce weijödö´cwacä. ⁶ Bronce döajä mmaja ijoodedö nejonöje cönä´jacä, bronce mmaja shuucujije cönä´jacä imootai de´wä. ⁷ Shucujiiyö ejuudu nu´we cönä´jacä, töcatojo ejuudu wacä. Sucuuji jotödö cönä´jacä sejadadi siete kilo tamiiñe yeichö. Ñäädä escudero adänei dhowajo cönä´jacä ⁸ Töwö cönammöi Israelita netadöcomoje töcätö´ancädä cönädöacä: "¿Ane´cotojo mädä waacä wanna adhejacato chanacadö we´tä ja? ¿Filisteo jönö öwö, änwanno´queene Saul sotoi mma? Tooni mma äjimmotoncomo anedantätäcä yacä töwäcana´camö, öwadädä ennojatäcä yaawä. ⁹ Caanacajäcä chäwwä yema´jäcä jeiñema, osootoichomoje iña na´de. Dha´daquene öwä chanacajäcä, änwanno daja ñaa sootoije maatode, ñaa anonöje mmaja." ¹⁰ Yää´jeje edääje Filisteo cönä´döacä: "Eduuwa nadö änwanno töwewänätamo Israelita cöwewädöcomo conejatäiye. Toni dhanwa anenno´jatäcä töwewänätädöque iñaa äcana´caiye." quee cönä´döa´cä. ¹¹ Mädääje Filisteo wä´dödö cönetaicho, Ñäädä Saul tameedä Israelita mmaja, tönwanno cone´da cönä´döjoicho, jooje tösade cönä´jato. ¹² David cönä´jacä, Efrateo nedö, ñäädä Belen ñano, Juda atöödö töwö chätö cönä´jadea Isaí je. Töwö iñacomo cänä´jato ocho je. Saul cajiichanaje yeichö Isaí inchomje cönä´jacä, soto antawäiñe chojdheiñe iwedui. ¹³ Ñanno aduwawä inñacomo adäijocomo cä, cöntonto tömötoncomo Saul jadä ewänätä. Ñanno aduwawäcäcomo inñacomo etö cönä´jacä, Eliab ñäädä awa´deto, yää´jejato cönä´jacä Abinadab, aaduwaawäto mmane Sama que. ¹⁴ David cönä´jacä dhacontoncomo. Yuichomo mmane Saul jadä cönämannä´ato. ¹⁵ Saul jadä töö´tancädä dämma David töweiye cönä´jacä, Belen ña mmaja töwennaca cänä´jacä, tuumö ecöntömo obeja edachäneichomoje. ¹⁶ 40 anoto wadaadädä jenaadäne, chomomödawä mmaja, töwejaca cönä´jacä ñäädä Filisteo joduujato. ¹⁷ Aneedawä anooto awä Isaí cönä´döacä tönnedö David wä. "Edä adäcä äduichomo wejatatacomo döiña, toni Efa edä dhadödö chonecajä, edä 10 pan mmaja, tamjäne äjänede äduichomo dööiña. ¹⁸ Edä amoojato (10) queso mmaja adä´cäde ñanno mil´como suddau edhaajätoncomo wadädä. Äduichomo aashicha yeichöcomo öwä ecammatade yaawä. ¹⁹ Ela woichö awä äduichomo nato Saul jadä, tameedä Israelita jadäiñe, Filisteo´como jadäiñe wewänätänäje." ²⁰ Yawanadawä David cönä´matäi, aneeja pastor wwä täcöntomo cöne´da´chojoi. Töwö äwanshi cönannäjöi cöntämä yaawä. Isaí wwä tanontädö woije. Töwö cönädöi yejatatacomo döiña yämatädawäiñe, towewänätotocomo ecammajä döiña jooje cöncätöngato. ²¹ Yaawä Israelita ñanno Filisteo mmaja äjetacä yeconeca´como cönä´jato töwewänä´tädöcomo wetä. ²² Yääjemma yaawä David äwanshi tönnejödö cönnämäi iiñödööcomo edhajä dötä, töweewänätamo wadädäiñe cöneeca´tömöi, yaawä tuduichomojadä cönojodöi. ²³ Chäjadäiñe ya´deuwödawä, Filisteo ñäädä Gat ñano, Goliat täätä töweewänätämö töjimmä antawännoiñe cönejacai täwa´deuwancädä awa´de töwa´deuwöjödö nönge dea, yää David cöneetacä. ²⁴ Ñädä enedöjo jooje cönäcatoncaicho ñanno Israelita, tösaadöcoomo e´nei cönäänejeicho yaawä. ²⁵ Edääje ñanno Israelita cönädöato: "'¿Mene´atoca määdä dhanwa nejacaichö? Israelitacomo cömmajä´eiñe yeeajä määdä, yääje yeijäcä määdä chanacaneijödö´wä cajiichana nuade jooje jödaata, tönnedö acä nijönade, acuushäna yuumö mai namä´jade, yää jaata jödatai anejamada yeichojo mmaja necammadede." ²⁶ Tödö´tä cönä´jadö David cöneecammajoi yaawa: "¿Aqueene cajiichana wä tödötojo nai määdä Filisteo canacanei jödö?¿Änäcö jaiñooneca mädä Filisteo circuncidhaje ädöjöönö, Wanaadi nudäto sotoi jo´mannamooje töweichö wetä? quee cönä´döacä David. ²⁷ Yäätäncomo dhaichea cöne´cwajäato cönä´döato: Ee mädääje yeichojona mä´dä Filisteo chana´canei´jödö, quee. ²⁸ Ñanno jadäiñe David wadeu´wödö eta´jäcä, yeichacono awadeto Eliab tätö töwäätömaadöque David döiña cöntämä. Cönä´döacä: "¿Äne´cädöe saadä ädha´täi? ¿Änääcö dö´tä jata´jemjönö awä obejacä miñänneto? Ojodhe ätö´tajäätödö yoowanääcä na, adhewanö jäcä cone´da aweichö; wänä enedö wetä´mma awe´ajä mädä." quee cönä´döacä. ²⁹ David cönä´döacä: "¿Ääshono iyää conemjönö önnödö? ¿ecammajodöcomo mma ta wacä nä´janne? ³⁰ Mädäje töwädöjeje anejacomo döiña daaja cöntännea, yääjedea ñanno wäiñe cönedeewöi. Ñanno soto cönecwäjäato awaade töwädöjocomo nönge dea. ³¹ Yääje David wadeuwöjödö ecadö etajäcä Saul wwä, töwö cöna´dejajoi. ³² Yaawä David cönä´döacä Saul wä: "Määcatoncatä´che änwanno tameedädä määdä Filisteo männontätäichede, öwö adhanonö mä´dä acä notonejade." quee cönä´döacä. ³³ Saúl cönä´döacä David wä: "Mä´dä Filisteo acä otonojajacha mma, mude´cä mma amäädä. Mä´dä mmane töwääjöma´jödö jonnoto´jödöödä töweewänä´täämöjena, quee cönä´döacä. ³⁴ Yääwä David cönä´döacä Saul wä: " öwö adhaanonö jaaja ecöntomo obeja töneeda´chäiñe wänene. Obeja eeca´jäcä mado wwaä, oso wä jeiñe mma. ³⁵ Inchäcä tö´tä wäja´quene chäwwänno ewanaacadö wetä, incha´canno tunuca wänene obeja nedö´cä. Öwwadädä yeejenca´jäcä i´jotö jäcä ajäichöjo tönaiju´que wäjaaquene amöiñä´cadöjemma. ³⁶ Adhanonö tönamöiñäcana ma´do oso mmaja. Määdä Filisteo circuncidaje ä´döjöönö ñanno nöngeiñe mmaja na´dede." ³⁷ yaawä David cönä´döacä: " Maado nijunnucudu jonno Cajiichana yeewanaacane, Oso nijunnucudu jonno mmaja. Määdä Filisteo jonno mmaja yeewanaacade, Yaawä Saul cönä´döacä David wä: " Äjääne Wanaadi ajaadä na´de." Quee cönä´döacä. ³⁸ Yaawä Saúl töwoomö midiitadeje töweichojo awä David cönwontäi. Iju´jä de´wä töwewonototojo Bronce döajä cönnöi, coraza awä cönwontäichea. ³⁹ Iyä de´wä David töwaichadö cönnöi. Yaawä a´que töwojoimadö cönonejai awadenato onejadö yeijäcä. Edääje David cönä´döacä Saúl wä. " Edä awä täjaichä´wa ewänätä, ämucada weijäcä." Iyää awonno cönewoncai yaawä. ⁴⁰ Yaawä tänwawäno tönnödö cönamnäjöi, töwaichadö mmaja, ijatodea täju täncaicha´como nacwacanno cönannäjöichea; töcanwai aca ewaacancädä iyá chanwai Pastor je yeichawoto aca. ⁴¹ Yaawä Filisteo cönä´döi cöneejä David wadädä, ñäädä dhowajo escudo adäänei. ⁴² David eneea´jäcä töwwä, Filisteo cöncöimajä´acä mudecäcä´je deeja yeijäcä, iiñataje mma ijeedö taquene mmaja. ⁴³ Yaawä Filisteo cönä´döacä David wä: "¿Sö´na ca öwö dee dha´me awejödö wetä öwwadädä?" Yaawä Filisteo cuntushimai David yanadiiyö jäcä. ⁴⁴ Edääje Filisteo cönä´döacä Dabid wä: "ä´cäde adhequejödö wutuiye tadiiñamo wwäiñe, odoocaja´como wwäiñe mmaja." ⁴⁵ David cönä´döacä Filisteo wä: "Amäädä öwwadädä me´a sauda dha´me, sucuuji dha´me mmaja. Öwö mmane Wanaadi eetöjoi we´a, ñäädä Israelita töweewänä´taamo edhajotoncomo, ñanno amäädä michöiñeme´caatodö. ⁴⁶ Eduuwa Wanaadi öwwä nua´de acaanacatojo, öwö manemade äjöncätäädöje mma. Filisteo equeejödöcomo tadiiñamo wwäiñe wu´ad, odocajacomo wäiñe mmaja, mädääje dhawaanäcäiñe na´de tameedä edä nono de´wäncomo Israelita jadäiñe Wanaadi weichö, ⁴⁷ Tameedä canno ye´jumma´como natoodö owaaanäcäiñe na´de yaawä sauda que´daane Wanaadi töncanaca yeichö, sucuuji che´da mmaja. Töwö´ne wäänä edhaajä yeiyajä, töwö dea nu´ade iiña wä acaana´catoocomo. ⁴⁸ Yaaje mma yaawä ñäädä Filisteo cönammöi David wadäädä cöntämä töwotonejadöcomo wetä; töwadäädä i´chädaawä dea mma David chä´wadädä tamjä´ne cönecatömöi. ⁴⁹ Yaawä David töcanwai acanno täju cunuucai, töwö cönemai chäwwadädä iyä cönaajäi Filisteo jeecaichö jäcä, täju cönääwaacai ijeecaichö jäcä, cöne´ducai yaawä tööjedö quee nono de´wä. ⁵⁰ Mädääje David töwaichadö quee Filisteo cöncana´cai, täju quee mmaja. Emaadöje mma cönwäi, sauda dha´meda töweichame. ⁵¹ Chä´wadädä David cöneecatömöi Filisteo de´wa töwammödö´jemma, ishaudai cunucai chäwötö acanno, ema´döjo ijöncätädö wetä. Yaawä Filisteo tänwontäneichomo wämaääjä enea´jäcä, tönwanno cönäänejeicho tameedädä. ⁵² Täcä´tön´ ancädäiñe Israelitacomo cönamatäicho yaawä, Juda ñancomo mmaja, cöneeja´caicho woi aca tödöene, Ecron nnata´tadö jona tödöene. Saaraim ña emaadötawä Fiisteo ¨Yäja´acomo cöneadaitäicho Gat ña tödöene, Ecron jonä tödöéne mmaja. ⁵³ Israelitacomo cönennacaicho yaawä Filisteo ajeecannamo jödö. Inshomadöcomo ´jödö töwwäiñe edhaajätädö wetä. ⁵⁴ Filisteo ju´jämjödö David cöna´däi yaawä Jerusalen ña, Yaichadö´jödö mmane täsaca cönsomajätöi. ⁵⁵ Filisteo wadädä David weja´cadawä, Saul cöneecamma´joi töweewänätaamo edhajätoncomo "Abner, ¿Änääcö ne´dö mädhä äjömanö?" quee. Abner cöneecujä´acä: ⁵⁶ "cajiichana öwö mmaja yowanäcä´da na." cajiichana cönä´döacä: "Ecamma´jocäto madä, änääcö nnedö jaiñooce mä´dä äjömaanöcä." ⁵⁷ Yaawä David wennacadawä Filisteocomo töjanamojödö, Saul wadädä Abner cönaadäi, Filisteo ju´jämjödö chänwawä. ⁵⁸ Saul cönä´döacä chäwwä: "¿Änääcö nnedö amäädä? quee, David cönä´döacä: ''Adhaanonö Isai ne´dö öwö, ñäädä Belen ñano; quee David cönä´döacä Saul wä.