Zak 7
1
Öung boda örrucök röng nö wur, a öung öga bïlla ïja örägök röng nang.
2
Röng röga inaa ängäng dörrucök röng nö wur, öung bïya örägök röng nang, na ängäng dönyëkikë dëdda öung önyëkikë, ddïya önyëkikëginöng.
3
Önaini ka öung örrigök guwa gëköga nö zïk zöbambang göttëng, ö'rina ga öung ödäma nözakä'rädük zëcöga nö zïk zizang?
4
Yayi ka öung ömök öbambang naa, ' öttining ga öing ödinöng guwa ännö zïk,' ga öung ändöna zakä'rädük nö zïk zizang?
5
Öung bëpa öddëkigö! ödu zakä'rädük ännö zïk zizang gäpak, a öung inna örrigök guwa irring gëka öung ödinö öbambang ännö zïk.
6
Öung boda ijëk rawuk babü bëpödung, na öung boda öbrïgök babü bërëk bönu ngiyë zik yökïk gö näddrük. Dëkäna ögëng dïya ukö nö waräbü ängäng nyägäk, na ga ögëng öläbiyagö zïk na agëng özïtö igaung wa'rädäk.
7
Özunti zik, na öung bïya ijigök. Ganzudë, na öung bïya inyök. Öpi gädäk, na kïya öwanzëginöng.
8
Bur bëpa özuntë zik, ba ijigök; a bur bëpa öganzök, ba inyök; na bur bëpa öpë gädäk, kïya öwanzëginök.
9
Dëkäna öbibëng änziga önöng, ba zägur zizung zöbittödök garragïk, angöpëng ijiyök bädök?
10
Dëkäna nna zägur zizung zöbittödök wuzabë, angöpëng ijiyök bänir?
11
Röng röga mïk, naa nna önöndëng dëddögädïyak dinna aka önöng ijëk nyägur nyinyöng daguri döring, ögädë bö nö'rr ba ijëk wur waräbü wayai wöring wökök nang wëwwöbittödök?
12
Röng röga mïk, inaa röng rërra öung bönarrëng inaa wur wa öyëginöng, a öung öyëgikënö wur mïk, Röng ïrrï röga ganüng na wa'rimak.
13
Ïzïyü ökö igädäk gëkamük. Gädäk göga gapë na gaddär göga gapë gëka önö idöbä'rïcagök cik, wur wöga wüyïk wëwwa ököyïk.
14
Ö'rina gädäk göga gamük na gaddär göga gödämëkittödë gëka önö idöközik, wur wöga wöttëng wëwwa inyök.
15
Innaunöng nö wa'rimak wöduwwik, wewwazinönöng ängäng nadiya nöwaza nö rängkak ö'rina gagëndëng ändöga wazëdë ïjëcak wewwa näzï örägö zitting.
16
Önöng da inna ögëng ängäng nyägur nyö giya nyënya ögëng ögönö. Wur wïka wazïgö näginya ännö mumak dëkäna wïjë ännö gariga?
17
Igaddär gëgë gulluk, biya bëpöring ba öräda mäntök möring, ö'rina biya bëpögädïyak ba öräda mäntök mögädïyak.
18
Biya bëpöring bada öräda mäntök mögädïyak, a biya bëpögädïyak bada öräda mäntök möring.
19
Biya bëpïlla öräda mäntök möring ba öbä'riyagö ögörägök idik.
20
Röng röga mïk, inaa önöndëng da inna ögëng ängäng mäntök mimëng.
21
Röng roda öga inaa wur awuk ngulluk-ngulluk wëwwa i'rëng naa, 'ba'rädang, ba'rädang,' wa ïzïyö ida'rädang dö nö'rr, ö'rina wur wulluk wëwwa öyëgikë röng rërra ödada nö'rr bönarrëng.
22
Wur wüyïk wïya i'rëng izängkï zärë naa, 'ba'rädang, ba'rädang, poda öga önïng ddi'rëdë nö röng rërrïya ändöga ängäng gärängang giganga, ängäng gärängang gigang önïng dödïntëdë mïläbäk änzi wur, na ängäng gärängang gigang önïng döyëgök ngiyë ngüwïk ngïmmänga?
23
A öing öga bïya ömökëng özërïgëyïk naa, 'öing bödäma önöng! ängkönöng ännannaying, önöng wur wëwwa öyëgö ngiyë ngögädïyak!'
24
Röng röga mïk inaa, bur bëpögäcïgödë röng riring angöpëng ömakök öngök bïya öga binnazik aka bur bëpunök zäcö nö gänzi.
25
Gabik göräbëk, a ngigë azö, na a gïzö uwwöwö zik gögörrë zäcö zëzë, ö'rina zäcö zoda abök, ka cögak zungkök nö gänzi.
26
Ö'rina bur bëpögäcïgödë röng riring angöpëng öda ömakök bïya öga aka bur bëpödäma zik bunök zäcö zizung nö nämur nicuwë.
27
Gabik göräbëk, a ngigë azö, na a gïzö uwwöwö zik gögörrë zäcö zëzë, a zäcö abö, na a döbä'rïcagök cik didung ökägö nang."
28
Röng rërrömaködë bang ïpï nanna Yëcuwa bözödödë rö'rë ïrrï, zäntök zö wur zöräballak änzïk iröng rërra Yëcuwa bödänganzök,
29
öngök bödänganzinökëng aka bur bëpönu döböra iröng, öda öga aka wur wiyëng wëwwa ömëgë.