Zak 13
1
Ïzängkï zëzë Yëcuwa bönök däbäk dözäzö na ögöröngok ödänok zäbïk zö yëllü.
2
Ä zäntök zö wür züik kïttïng öngiyagök ölïbïyagöyök, na mïk ängöbëng ödüngö nömarïkïba na ögöröngok zïk cik, kä zäntök zö wür azük zözörök nögaragäng.
3
Mïk ä Yëcuwa i'rë keng röng rüwïk ngäng döläbïttagïnö. Angöpëng ömö, "Örïgüdë, bür bëbä öyiä bönök däbäk töngë moyë.
4
Näna bögak öngë, moyë mërëk mäïllodë nö zäbic cögädär,na ä wa'räbë azö na ögïkö gëng.
5
Moyë mërëk mäïllodë nö zapu zö zëcünü mädök, nögayik gëka mödänäk nämur nönyëkök. Ngäng rërë kämuwögök änzïk, röganä nämur nönyëködë zïc nanämüdük.
6
Ö'rïna näna zängkï zögak zummödë, mögak mogä'rök anzik röganä mödänäk ragäk, na agëndëng üza zïk.
7
Moyë mërëk mäïllodë ïgiya görïzï. Gïya görïzï güwwögödë ganzi na ögönyëkë gëng.
8
Moyë mërëk mäïllodë nö nämur nörïng na ögozukö muzër, mërëk gurrung gö gurrung ögabëk täng ökö nang, mërëk kurrung gö zägunzuluk na bulluk, na mërëk kurrung gädäk.
9
Öngök bëbünu wënüng, götinök kögögïcïgök."
10
Tallamiz däzök na ögömök Yëcuwa, "Önaïni kä öung bungë i'rë kïkë zäntök zö wür ngäng döläbïttagïnö?"
11
Yëcuwa ögäbïttënögëng na ögömök këng,"Önödëng dögak dïgëgödë dörinya nang dödina du'räng dö Da'rädang dö nö'rr, ö'rina ögëndëng döda ïgëgödë. Röganä öbärrik bëbünu, wüïk wökö nang wïya ijëgok.
12
Ö'rïna öbärrik bëbödänu, wëwwa bönu wïya ömögök nannauk
13
Ö'rï ïrrï rögädïnïng önaïnï kïngï'rë kïkë gëng ngäng döläbïttagïnö: röganä ögëndëng döga örrigök, ögëndëng döda ïzamang; na röganä ögëndëng döga ökizïgök, ögëndëng döda ögäcïng dëkäna inaaa.
14
Ïga gëndeng dï'rë dö ïzäïya däzök zïc, dërëk döda ömö nää, ' Näna önöng dögä ökizïgök dïya ögïzïgök, ö'rina gaddär gërëk kïlla ganöndëng dïya ïna ngäng; näna önöng dögä örrigök dïya örigök, ö'rina gaddär gërëk kïlla ganöndëng dïya ïnayïk.
15
Röga nää mägïk mö wür ïwwï mödëkak münyï na ögëndëng döga döbörök nää dagïcigök, na ögëndëng döga'rümödë gïk kïgëng, agëndëng inaa öda ö'rämë ngäng gïk kïgëng, dëkäna ögïcïyök ngäng wënüng wiyëng, dëkäna inaaa zïk ngäng mägïk mimëng, agëndëng ïna ögabïo gämë, na ibëng ïna ödëkë gëng döring.'
16
Ö'rïna gïk kigöng göga görïng nang, röganä kïzämang; na wënüng wiyöng, röganä ögëndëng dogäcing.
17
Jïcak öing bämönöng nää wür wöganzi wëwödüng wüïk na wür wëwwöring wögak wönarrëng na wärïgök wärübü ïwwï wëwwa önöng dizämäng,na ögëndëng döda o'rëmëk këng. Ögëndëng dögak dönarrëng na dagïcïgok wärübü wëwwa önöndëng dogäcing, na döda öcïgodë gëng.
18
Ögïcïgïdë nää döläbïttagïnö dö bür bëbä öyiä öngök bëbo önyëk moyë.
19
Näna öbärrik bögïcïgödë röng röda'rädang ö'rina kögödäïnaa, öngök bëbo güdïyak azö na ögömöyök röng rërrögak röngëgök nö zägïk zïzüng. Ö'rï moyë ïmmï mëmögäk möngëgök zäbïk zö gaddär.
20
Moyë mëmögäk möngëgök nö zapu zë zëcünü mädök ögëndëng bür bëbä ögïcïgök röng na ngäng rërërë ögöräbö ngäng döwwïya nögaza,
21
röganä öngöpëng bödänu ragäk ïgauk na öngöbëng bïya öräbö zïk müng möttëng. Näna dügïdiyäk dëkëna dorïgïkïgö wäzä üwoggö röganä nö röng, angöpëng abö zïröng gärë gärë.
22
mëmögäk möngëgök ïgiya görïzï, ö'rï bür ïbï bëba ögïcïgök röng, ö'rina dögi'rïnyök dözäpu na däilïtöyök dö naddür önyëkë röng na ögödägönö nyügür.
23
Mëmögäk möngëgök nö nämur nö nörïng, ö'rï bür ïbï bëbä ögïcïgök röng na ögïnna. Öngöpëng bägönö nyügür na ögöcok muzër, ödëkë gurrung gö gurrung ökönanna mëmögäk möngëgök, mërëk kurrung gö zägunzuluk na bulluk na mërëk kurrung gädäk ögäbëk dang ökö nang."
24
Yëcuwa irënögëng döläbïttagïnö dërëk kamë. Angöpëng ömö, " Da'rädang dö nö'rr döga käkä bür bëbo önyëk moyë möring ïtak kïgüng.
25
Ö'rïna nää wür wönök ïtëe, äro'räk rïrüng azö na ïgönyëk nä'rö ïmüzër na anëgëdeng önö.
26
Näna möpözïk na ogorë nyügür nang, kä nä'rö ümük ngök.
27
A wïzak wö bür bögräk azö na ïgö möyök,'Öung buïk, öung bungë bögak bödänyëk moyë mëmörïng ïtak kïtäk kïgäng näng? Nna mäyäi inaa kämödöna nä'rö?'
28
Angöpëng ömök këng nää,'Bö'räk nyöngök nyë ïnyï.'A bïzäk ömöyök naa,' öung bönarrëng inaa onïng ta önö na ïnozugük këng zïk gaa?'
29
Ä bür bogräk ömö, rödägämik, röganä näna önöng dögä ö zuwök nä'rö zïc, önöng däbü'rö dïya ö zuwök nä'rö zïc ngäng muzër.
30
Gïttinöng gëng ädük kïgo yïga önöngäng zö dögëzö. Ïmaung mö dögëzö öing bïya ömök wür wëwwa gëzö, " Nödöng özüwünöng nä'rö däbäk na anömätö gëng mäntäkä mëng ïgögä'rëgo, ö'rina öngüdënöng muzër ïgïk kïgïng."'"
31
Nämïk ä Yëcuwa örinögëng döläbïttagïnö dërëk kamë. Angöpëng ömö, Da'rädang dö nö'rr döga käkä ngügür ngö wüjë ngënga bür bömök na ögönyë ïtak kïgüng.
32
Ngügür ngö bïya ïngï jëcäk ngöga ngötëng zïga ngügür ngögïa ngërëk anyük. Ö'rïna näna nyöïgak, ögöga ngüwïk ökö nanna gïya gïtäk ägük. Ögödëka bïya, awa'räbë wö nö'rr inaa azö na ögöcök ïwwär wëng."
33
Ä Yëcuwa irënönöng döläbïttagïnö dërëk kamë. " Da'rädang dö nö'rr döga käkä mü'rugür mëmma bür bëböbayë bömök na ögörëtïkë ngäng mädök mönyërängë mädäk önyëkïkë is nyäläk anyük üwogö zik."
34
Wärübü ïwwï äwük wä Yëcuwa bïrënök zäntök zö wür ngäng döläbïttagïnö; na rïlla ra bïrënök këng bä'räng bodagak ngäng döläbïttagïnö.
35
Ïrrï rögäk ögïnna yäzöïk rërrögäk ri'rëgök ngäng bür böbödüng böganzi, näna öngöpëng bömök, "Öing bïya öwanzëk döng dïdïng ïgä döläbïttagïnö. Öing bïya i'rë röng rërrögak röyüwëgök zäzä mïkäng mö zäpü."
36
Nämïk ä Yëcuwa üddäno zäntök zö wür na ögïzïö dawwang. Ä tallamiz dïdüng azinök na ögömö, "Ïbïtënïng yömäung döläbïttagïnö dö nä'rö ïtak."
37
Yëcuwa bögäbitënokëng na ögömö," Öngök bëbö nyëk moyë möring öngöpëng zügür wür.
38
Gäräk köga öngöpëng zäpü; na moyë mëmmörïng, ögëndëng ïddï döga ngügür nyö Da'rädang. Nä'rö ögëndëng döga ngügür nyö nyöngök bëbügüdiyäk,
39
na bo'rak bëbö ngëk këng öngöbëng zïläbäk. Dögëzö döga dönyëkök cïk dö zäpü, na wür wëwä gëzö ögëndëng Malëka.
40
Närögamik, käkä nä'rö nönyïägödë na ïgögä'rëgo ngäng dïk, mïk rïyägä imaüng mömü'rë mödönyëkök cïk dö zäpü.
41
Zügür zö wür zïya ödïngök Malëka mïmüng däbäk, na ögëndëng dïya öngiyök örök däbäk ïcï Da'rädang dïdüng wärübü äwük wëwwa önyëgïkïtiö dügïdïyägö,na ögëng dëdö önyëgök dügïdïk.
42
Ögëndëng dïya obïrïgök këng izä'rök cö dïk, nogëïk gëkiyïanä döngözö nang na dörgo gïnyïk nang.
43
Nämïk wür wëwwöring wïya öngälëzo käkä zängï ida'rädang döbädang bibëng. Öngök bëbönü wënüng, götinök kögögïcïgök
44
Da'rädang dö nö'rr döga käkä düdï döuwëgök ïtäk. Ä bür inyök na ögöüwë. Ngäng döwënögäzän didung angöpëng önö, ögogëcë warübü äwük wëwwa öngöpëng bönak, na ögögiyö gäräk gëgë.
45
Gämë, Da'rädang dö nö'rr döga käkä bür bëböga bözägër öganzök mädök mëmoring mönätär nüïk.
46
Näna binyödë bädök bulluk bëbönü nätär nüïk, Angöpëng önö na ögögiyö warübü äwük wëwwa öngöpëng bönak na ögögiyö gäräk gëgë.
47
Gämmë Da'rädang dö nö'rr döga käkä gäcë gëkögak körögödë ïyälü, na ögönyïyök warübü wëwwa urö räbäk aruk.
48
Näna kogäk kïbädë, ä wür wögäzäbë ömütök nö gärängang. Gagëndëng orongok nözäpü na ïgörök warübü wëwwöring ïnöttök, ö'rina warübü wëwwögädïyak angendeng obïrïgök.
49
Rïyägä mïk imaüng mö dönyëkök cïk dö zäpü. Malëka mïyäzö döbö'rö wür wëwwögädïyak zïgä wür wëwwöring.
50
Ögëndëng dïya örök këng izä'rök cö dïk nogëïk gëkäyïanä döngözö na dörgo gïnyïk.
51
Önödëng dïnäk röng ïrrï arük gää?"Ä tallamiz ömöyök," önïng dïnä."
52
Namik ä Yëcuwa ömök këng," Närögamik wädänë awük wëwwo dëkäk tallamiz dö Da'rädang dö nö'rr wöga käkä bür bëböga bö dawwang, bëbödötë warübü däbäk wëwïbë na wëwäzë zïdüdï."
53
Ögogidiyo nang azö mïk näna Yëcuwa bököknang döläbïttagïnö ïttï, angöpëng üddanö gäïk këgë.
54
Nämïk ä Yëcuwa ïzïyö yözïbïk zöbädök zïzüng na ögödïnikë wür nö moyok mimëng. Röng razök däbäk rögak nää ögëndëng dögäk dölögödë ngäng röng na ïgömö, " bür ïbï bïkagä binyödë dïnäzïk na ngiyë ngödodëmëkïtïyök ïngï ngäïzung?
55
bödägä zügür ïcï zö bür bëbä öcök wärübü nögïyä? Bödägä öbänang bëbïcänä Mërïyöng nga? Bödägä öbangëng Nyaguk, Yuzik, Cimäng na Jaüza?
56
Öbangëng tëtäyï dödägä ngäng öcöng ïnyïe? Öngöbëng bïkagä binyödë waräbü ïwwï äwük ngïyëzüng?"
57
Ögëndëng dögäk dözüngöyong ngäng öngök. Ö'rina kä Yëcuwa ömökëng," Bür böganzi bobudüng bödä ïllägö näzär nang nanerrëk käkä not bïbüng na yawwang yiyung."
58
Öngöbëng bödä nyëgök dodämëkïtiyök düwïk cang röganä dödäröyïk tïtang.