¹ Chä'ca jo̧mȩttö̧ 'coruchi'ö ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧, ucutu aje jäyoto ka̧cuä̧tö̧mä̧; ttö̧ja̧ ttujuru ttȩma̧'a̧nä̧ ja̧'a̧tä̧ topitö; tö'cönänö pä'i'ö ttucuocua'anä ja̧'a̧tä̧ topitö; jitörötä huȩnȩ jö̧ ttöcu ttucuocua pä'ö ttötö'cöhuächi'a'a'nä ja̧'a̧tä̧ topitö. ² ¿Ditä jä̧cua̧'a̧ttö̧ kä̧hua̧ räopa'acunä̧ttö̧, huo̧ä̧cua̧mä̧ adihuomenä̧ aditäjinä̧mä̧? Ja̧u̧mä̧ ttö̧ja̧rö̧mä̧ ja̧u̧rö̧tä̧ i̧yä̧cua̧ ruhuotörö ppä'ädö huea pä'ö. Ja̧u̧mä̧ jahuätörö Ucurä'chunä rȩjȩ i̧sa̧ppȩ jö̧nä̧tä̧ ö̧'ä̧ro̧tä̧cua̧, u'popobunä̧mä̧ isoppanä̧tä̧ co'epö icuäcuotö. ³ Ja̧u̧mä̧ ru'umä ra̧huä̧pi̧ju̧ juiyönä̧tä̧ 'cuä̧o̧pö̧cua̧, pä'ötä ttö̧jä̧ta̧'a̧nö̧ jurunä tti̧'chä̧cuo̧tö̧. ⁴ ¿Dijä̧ttö̧ pi̧yȩ adicuä aditinömä̧? ¿Dijä̧ttö̧ pitö ttö̧ja̧rö̧ ä̧cuo̧mȩttö̧ kä̧mä̧dö̧ ä̧tȩpi̧nö̧mä̧? Ttö TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ mo̧'i̧nä̧ ki̧nö̧ yodoji'i̧nä̧ ö̧jä̧cua̧? Ja̧u̧mä̧ Ttötäsä. ⁵ Kä'co o̧sa̧nä̧ kä̧tö̧mä̧ topinä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ ye'ecuätö; rȩjȩ beipome kä̧tö̧mä̧ juiyo ye'ecui'inä̧tö̧; jahuätömä yo̧mȩtȩnä̧ ichätö. ⁶ Yotucupönä̧ ttö̧jo̧mȩ ttö'cö kä̧tö̧rö̧ ppä'ädätö, ja̧'hua̧ta̧nö̧ yotucu pönä ka̧ra̧rö̧ pä'ätö: Cujurucu a̧mö̧cu̧ädi. ⁷ Dauhuiyättö aditö platattö aditörö esehuipönä ucuocua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ 'tahuähuäyunä 'ta'ö aditömä̧, yunque pättöjueinä̧ 'ta'ö aditörö esehuipönä ucuocua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ pa̧'a̧nö̧ pä'önö̧: Juiyo adihua'a. Jahuätömä cuäipö juiya pä'ö jutujui i̧sa̧ri̧nä̧ pȩ'o̧pö̧ ku̧nä̧tö̧. ⁸ Ja̧'hua̧'a̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä, Israel, Jacob, TTÖ chö'ojo'inä̧cumä̧, Abraham ahuaruhuä 'cotömä, chähua̧ru̧hua̧, ⁹ ucumä TTÖ pä'äta'anö i'cächö ppa̧dä̧dä̧cu̧ pi̧jä̧ beipomȩttö̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'u̧ TTÖ huochinäcu̧mä otottö, ja̧hua̧ta̧nö̧ pä'inö̧sä̧: Ucutä ja̧'a̧ chu̧mu̧huä̧ya̧mä̧; Ucumä TTÖTTÄ pojopu chujuninäcu̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ yadopococö päjijä. ¹⁰ Yoriso yecuecuä, TTÖMÄ̧ ucutäcu chö̧jä̧cua̧sä̧. Juiyomä̧ cuesehuä, ju̧hua̧'a̧mä̧ TTÖTTÄ ja̧'a̧ u̧cu̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧ DIOSMÄ̧, TTÖTTÄ cujuru chi̧jä̧cuajä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ppä̧dä̧dä̧cua̧jä̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ adihuä chu̧mu̧nä̧ chu̧huo̧juä̧mu̧nä̧ 'chu̧dä̧rä̧cua̧jä̧. ¹¹ Topi'i, juätömä̧ dä'ä ttuttäcuotö jahutaa̧'nö̧ ttucuo juitäcuotö o'cato'iönä̧ pä̧'i̧cuä̧tö̧mä̧ ucuru; toa'a jä̧i̧'nä̧'a̧nö̧tä̧ juottächäcuotö. jahuata̧'a̧nö̧ hua'ö'icu be'ipächö tottepächäcuotö, ucu jȩ'cua̧ päcu ttoteparö pä'ö tto'ȩpä̧rä̧tö̧mä̧. ¹² Ucumä̧ cu̧sä̧cua̧jä̧to ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ jittö ucuru rohuähuinä̧ttö̧römä̧ cu̧'ö̧cui̧'i̧yä̧cua̧jä̧to; jitö cuabo'iyotö curä rohuähuinä̧tö̧mä̧ mi̧cuähuocotö ttäcuotö yorö'isotä, mi cuähuocotö. ¹³ A̧'a̧ ttö, ucu cu̧ru̧hua̧ cui̧'ä̧nä̧hua̧ DIOS öjo u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ i̧sä̧mu̧ u̧mu̧nä̧ 'chu̧huä̧rä̧cua̧jä̧, ji̧ä̧huä̧ra̧cu̧ pä'ö yecuecuä'ä, ttö ppä̧dä̧dä̧rä̧cua̧jä̧. ¹⁴ Jacob yecuecuä, ucutumä̧ acahuä jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ huotöjä israel ttö̧ja̧ u̧mä̧tö̧mä̧; ttötä ppä̧dä̧dä̧ca̧'ä̧jä̧ pä'ö ji̧ä̧hui̧nä̧cu̧ TÖ̧Ä̧NÄHUA̧, Israel ttö̧ja̧ TTÖ̧Ä̧NÄHUA̧ surojöttö'inä jui̧a̧. ¹⁵ A̧ju̧cuä̧tu̧cui̧, ttötä jȩchä̧cua̧'u̧jä̧ dau isodä trigo ko̧mȩ doö isä'cua pojopu icuodä, jareodä todäre so̧ö̧nä sä̧huȩcodä jö̧nä̧; ucututä doö muä̧'quiyu'inä yoretö cuicuäcuotöjä ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ isä'cua ca̧ca̧tö̧ cutäcuotöjä. ¹⁶ Ucututä doopu cuicuäcuotöjä jähuätörö isoppatä ȩmi̧pä̧ pe'ö otó; juoppatä pperetö'icuäcuaa. ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucutu cuesehuäcuotöjä TÖ̧Ä̧NÄHUA̧RÖ̧ Israel ttö̧ja̧ TTÖ̧Ä̧NÄHUA̧ surojö'inä jui̧'a̧rö̧ cuesehuäcuotöjä ucutumä. ¹⁷ Usurä isotö'i̧nä̧, recuä rö̧jä̧u̧'i̧nä̧ ajiya usätö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ po̧cui̧po̧co̧tö̧ ttäcuotö ttahua a̧di̧ttö̧ tti̧nemä jo̧ä̧chä̧chä̧cuä̧u̧; Ttö CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ̧ jäcuepätucuttömä chä̧dä̧tä̧cua̧sä̧; Ttö cu̧ru̧hua̧tu̧cu̧ Diosmä, icuipocö chä̧cua̧sä̧. ¹⁸ Mö̧ä̧'ca juiächi'omettö ajiya huerächönä ja̧'hua̧ta̧nö̧ pä̧mä̧roppä jo̧mȩnä̧ aje o̧ra̧ huerächönä̧ jȩchä̧cua̧sä̧; de'a jui̧yä̧jä̧nä̧mä̧ ajya ro̧'tatä juhua'atäcu ajiya jo̧ä̧jä̧nä̧mä̧ aje o̧rä̧tä̧ rä̧cua̧'a̧. ¹⁹ De'a jui̧yä̧jä̧nä̧mä̧ chu̧ju̧nä̧cua̧sä̧ cedro dauhuiyä'i̧nä̧, Acacia dauhuiyä'i̧nä̧, Mirto dauhuiyä'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ olivo dauhuiyä'i̧nä̧ jö̧nä̧. Ttömä chu̧ju̧nä̧cua̧sä̧ de'a jui̧yä̧jä̧ huäjuächi'omemä cipré dauhuiyä'i̧nä̧, pinos oi'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ koro ciprés dauhuiyä'i̧nä̧. ²⁰ Ttömä ttö̧ja̧'i̧nä̧ topö ttu̧huo̧ju̧nä̧ jȩchä̧cua̧sä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ o'catoi'önä̧tä̧ ttu̧huo̧jui̧pö̧nä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧TÄ̧ ja̧'a̧ pi̧yȩ jȩpi̧nö̧mä̧ pä'ö, Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧jua̧ surojö'i̧nä̧ jui̧'a̧tä̧ uhuäbe'inömä. ²¹ '' jiä'u i̧jȩpä̧tu̧cui̧jo ucuturu 'cuä'opäji,'' pä'ö TU̧RU̧HUA̧Mä̧. '' i̧jȩpä̧tu̧cui̧jo cui̧'ä̧nä̧hua̧tu̧cu̧ adiunä̧ jȩ'ä̧i̧jö̧,'' pä'ö jacob u̧ru̧hua̧mä̧. ²² jitötä tti'cächaja huȩnȩ ji̧tä̧huä̧cuȩmä̧; chä'ca jo̧mȩ ttichönä̧ jȩpi̧tö̧ jahuata'a̧nö̧ ujuturu däje 'cuä'opä' cuajapä'ö, ujutumä̧ ttu̧tȩpä̧ri̧'ä̧cuo̧tö̧jä̧ jahua̧'a̧nö̧ jo̧mȩnä̧ pi̧yȩ jue'i adiumä̧. juätö ä'canä̧nö̧ jä̧'i̧tä̧ jittä'unä jȩ'cua̧ja̧ ttä'cacu 'cuä'opäcuȩmä̧, ujuturumä̧ jahua'anö̧ jo̧mȩnä̧mä̧ juätörö kä̧dȩ'i̧ä̧cua̧'a̧ jahuata'a̧nö̧ juätörömä̧ tu̧huo̧'juä̧cuo̧tö̧jä̧ ttä̧'ä̧nö̧ jȩtti̧nä̧'u̧ ja̧'a̧ pä'ö. ²³ Ttä'cacu 'cuä'opä̧cuȩ ötä'cö ucuocuijo, ujutu'i̧na̧ ttu̧'ȩpä̧ri̧'ö̧ tu̧huo̧juä̧cua̧'a̧nö̧ isopä'iönä̧ mä̧ri̧mö̧ cuätucuaja̧' pä'ö; i̧jȩpu̧ jȩpä̧tu̧cui̧'i̧ adiu, surojö inä̧'ä̧, ujutu'i̧nä̧ nö̧'ä̧chi̧pu̧ to̧'o̧ to̧pä̧rö̧ tö̧jö̧nä̧ pä'iönä̧'ä. ²⁴ topätucuihuä, ucutu cui̧'ä̧hua̧tu̧cu̧'o'camä̧ yorö'iso mi̧cuähuocö ja̧hua̧ta̧'a̧nö aditähuämä̧ mi̧cu̧ähuocö; ja̧'u̧ 'quȩ'ȩpu̧ ȩmu̧mä̧ surojö ttorö icuähuätä jö̧. ²⁵ Kä̧hua̧ u̧huo̧ja̧cu̧ttö̧ huo̧chä̧cua̧sä̧ ya̧tȩrö̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ juo̧u̧ i̧chä̧cua̧; ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ kä̧hua̧ räopaacuttö juo̧u̧rö̧ chä̧tȩpä̧cua̧sä̧ ttö chi̧mi̧ ji̧ä̧huä̧cua̧rö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ juo̧u̧tä̧ ruhuotörö kȩdö̧ i̧cuä̧cua̧ redä'ca jä̧i̧nö̧'a̧nö̧, 'cänäri o̧yu̧ adicuä i̧sa̧ppȩ adicuäi̧sa̧ 'cuȩcu̧ icuäya'anö. ²⁶ ¿Pi̧yȩ o'cajuiyönä di jiähuina'a̧ttö̧, cu̧huo̧jua̧tö̧cua peömä? Ä'queji'inä jitä pi̧yȩ pä̧nä̧'i̧nä̧, ujutu päta päömä: ¿Juo̧u̧tä̧ surojö jui̧a̧mä̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jähuätöttö ya̧tȩ'i̧nä̧ pi̧yȩmä̧ jiäu kö̧noco̧tö̧ pinätö̧ piyemä, ya̧tȩ'i̧nä̧ ä̧ju̧co̧co̧tö̧ pinätö̧ ji̧yȩtȩ'inä päcumä. ²⁷ Jerusalén ttö̧ja̧rö̧ ä̧cuo̧menäji̧tä̧ ttö jiähuinö̧sä̧: Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧, pȩnemä̧ jähuätötä ttö̧jo̧me; ttö hueinösä̧ ya̧yȩrö̧ Jerusalén ötahuiyänä̧. ²⁸ Ttö chippeyänämä topucösä, ya̧tȩ'i̧nä̧ toaa, ttö jädeputtömä, ya̧tȩ'i̧nä̧ jähuätöttömä adiu jiähua peömä hueyecuaa juȩne abonänö u̧huo̧juȩtä̧ peö'inä. ²⁹ Ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧, o'cato'inä jähuätömä micuähuocotö, ttädita peö'inä huocotö; isoppa jä'ca tta̧'cua̧juȩ kuhuicu adicuä'camä micuähuoco'ca.