¹ Yawä Adonisedec, jedusadenñao cajichana, cönetai Josué wä Hai ñanno jaata acoichojödö töjajocomo mmaja, yää jaata jedicoñanno cönnöichodöjemmaja towö cönetai chea gabaón ñancomo jadäiñe Israelita wadeuwöjocomo ätudedöjeda töweichöcomojädä chäjadäiñe. ² Yäje yeijäcä Jerusalenñano jata jaata tösade cönäjacä yää Gabaónñanno jaata adaijotoje yeijäcä, haiñanno ejodhecä tomedä jodujeiñe cönäjato dhanwacom yää jatawoncomo. ³ Yäje yeijäcä cajichaana Jerusalenñano Adonsedec tosotoi cönanantoicho yäitoncomo cajichanacom döiñañe Hoham, Hebronñano, Pirean ñano jarmut ñanno, Laquis ñammo, Debir cajichana Eglón ñanno mmaja. ⁴ ätäcä öwodädä cöwänätantäiye Gabaónñancomo Josué jadä cönadewöicho Israelita jadäiñe otudedöjeda toweichöcomo wetä. ⁵ Yäjeje maja ñanno ijatodea cajichanacom amorreo weicho dea: cajiichaana Jeruseleñano, cajiichaam Hebrónñanno maja, cajichaana Eglón ñano maja cönejoto tösötoichomo töwewänä-tamo jadä Gabaónñancomo cönanontoicho yawä. ⁶ Gabaón ñancomo tanonöcomo cönanontoicho Josué döiña, Gilgal töwewänätacomo mmaja que cönädöatö: madacä ñaa watäcä ñaa ewaewanacatantäcä, tamedä canno ñamno jöö dewoncomo amorreo cajichanacomo töwojodöe naato. ⁷ Josué cononcui Gilgaiña tamedä tösotoi töwewänätacomo jadäine jodujacomo mmaja. ⁸ Yäjeje mmaja cajiichaama Wanaadi cönädö Josué wää: "Tösadeda eichä monentoido canno chanacatocomo awää wua, ajuntacano jedu naade acanacanei jeda mmajä. ⁹ Yawä jadhedä Josué cönädöi Gildalñanno coijaicho wadadädä töwejöjäje. ¹⁰ Cajichaana Wanaadi cönsadöjanäcai chudedö Israelita emjatawä ñanno cönamöiñacaichodö adaijoto wewänäque Gabaónñanno cöntajecajoichodö yää ämatai töjaancädäiñe cönajecaicho Bet Horón ñano emadö tai azeca, Macedainña tödöene maja. ¹¹ Yawä tönwamno cöñanejata israelita jonnoiñe cönatato jöö Bet Horón ai, cajichana Wanaadi conenojai toju adaijocomo cajuñanno chäjacciiñe Azecaiña tödöene cönäjajoicho yawai. tönwanno jojecaijene cönäjajoicho toju wamedö añodöje, Israelita töwachädöeo'moque imjajocomo ejadhecä ¹² yäjeje Josué cönadewoi cajiichaana Wanaadi wää yää anooto cajiichana Wanaadi cuntui Israelitacomo dhamwacomo wäiñe chanacatojo Amorreos jäcäiñe mädäje Josué cönädöaca Israelita emjatawäiñe: "Shi adhedennacä Gabaonña nunci adhedenacä Ajaloiña." ¹³ Shi cönedenai nunämaja cönedenaichea soto wojotedöcomowaää tududedöcomojäeä. ¿Tomenäda canai Jaser jajedäi jäcä? shi cönedenai caju antawä; äncödöda cönäjacä yawä Israelita wojotädöcomo cwacä. ¹⁴ Määdä nöngato ejadätädä cönäjacä jenadä, mädäje ejadätäda nadede cajichaana Wanaadi soto woije önñöjödo Israelita jucäinchädäinñe yewänätäjödö weijäcä ¹⁵ Josué Israelita jadäiñe cönenacaicho Gilgañancomo wäidetatocomo aca. ¹⁶ Cajiichanaeomo Ijatodeatocwacä cönänejeicho cönotonetoicho yawä nono töcajäca macedaiña. ¹⁷ Josué towanäcä cönedantoicho yawä nono töcajäi aca macedaiña." ¹⁸ Josué cönädöacä: "Tojuu adaijocom esecatäcä nono töcajäaca tödöene suddau mäitä tödötäcä yawä edachänamoje. ¹⁹ Yätädädä eichäca otudetoncomo chanacatacä cajiichaana Wanaadi nua awäiñe chanacatojo" que cönädöacä. ²⁰ Mädäje Josué tamedä shtoi Israelita como maja cönäcaichoo tutudetomo töjajodöcomo acochajai tödöjone wannadamma cönäwenacaicho jataca cönädöcho yawa. ²¹ Mädäje yäjeje Josué, tamedä shotoimaja cönenacaicho täncanodeda täwejatatacomo cönajado döiña macedaiña; Aneja adeujaicha cönäjäcä yawä coneda Israelitacomo jäcä. ²² Yäjeje Josué cönädöaca: "Aducatäcä madä nono töcajä enetäcä yawä ijatodea cajichanacomo natadö." ²³ Tönwamno cönöiche yawä Josué waije. cönejato ijatodea cajichaanacomo nono töcajä acanno; cajiichana Jerusaleiñano maja, cajichaana Henbrón ñano maja, cajichaana jamutñano maja cojichana Laquis ñono maja, cajichana Eglón ñano maja. ²⁴ Eneajäcä chawäiñe cajichanacomo Josué wadädä töwö Josué cönadejaicho tösoi Israelitacomo, cönädöacä yawä suddau adhejotocomo wäiñe ñenno ewänätä chäjadä cöneyatodö, edäje: ijuducomo shimöcomodewaiñe tödötäcä que cönädöacä mädäje cönnoicho yawä töwö yaije. ²⁵ Yäjeje cönädöacä cönädöacä chawaiñe: "Tösadeda eichäca äcatoncada maja. joduje eichäcä tösadeda maja. madä cajichaana Wanaadi nödöade ätudedöcomo jadä awewänätädäwäiñe" que cönädöcä. ²⁶ Yää jemma yawä. Shii omomjai yä'döa'jäcä josue cönanontäideejäcänno enötojodöcomo. yadö acachäquejödöcomo cönnöjoi yotonetotomoje cönäjado aaca. ²⁷ yää'jeje yadö naa'tado cönaducho täju adai'jotoque. yätädeana yäätäju eduwa nadö jona tödöene. ²⁸ Yäwa yää anoto awä dea Josué cöcana'caiche Maceda nano Jata. Sauda'oue cönjajoicho tamedädä, chädajotoncomo maja, tooni'cha nudä ännä'da cö´neiyacä. chajichaanaichomo cönnöi yawa Jerico'ñana cajichana cönnöichojemmaja. ²⁹ Maceda ñanno Josué cöntämä yawä Libnaña, tö´sootoi Israelita Jadäiñe. Yotonno cöntämä Libnañancomoiwänätäiñedata. ³⁰ Cajiehana wanadi cuntui Israelita'como waiñe chajichanaichomo chanacatojo maja. Tonicha nudäto andetöda cönei'yato yaawä Josue chajichaanaichomo cönnöi Jericó ñano cajichana cännöichoje'monaja. ³¹ Yääjeje Libna ñanna Josué cöntämä Israelitajadäiñe laguisña. yäätä töwädöajäcä jaata töwä cönejatatoicho. Yätänno cönewänatäicho yawächäjäiñe. ³² Cajichana wanadi cuntui Israelita'como waiñe Laguisñana tönwanno sauda que cömjajoicho yääjatawoncomo, chäcönöcomo maja. Tamedä mädä cönejadätäi aacoto anototoai. yawä Libna ñancomo cönnöchodoje nimajañanno Israelita Laquis ñancomo cönnöichodea. ³³ Yawä Horam, Gezer ñano cajichana conejä tö´sotoi töwewönätämö jadiñe, Laquis ñancomo iwatäñe ñanno maja Josué wa cönäcana'cajoichodea,tame'dädä Josué cömjajoicho. ³⁴ Yää jeje Laquis ñanno Josué contämä Israelita jadañe; Eglan ña cöntänto. yawä jata töwä cönejatatoicho: yotonno cönewänä'täicho yawá chajadäiñe. ³⁵ Yää anoto awädea cöncana'caicho. Sauda que cömjajoicho tamedädä. tamedädä cönacoichajoicho. Laquis ñancomocönnöichodöjemmaja. ³⁶ Yää'mma yawä Eglonñanno Josué contämä Israelita Jadäiñe, Hebrón ña cöntämä yätäncomo Jadañe cönewänätäicho yawä. ³⁷ Tamedädä Saudaque cönjajoicho'chajichanai chomo jadädä cömjajoicha'dea ñanno ijatadöcomo jäcä amoncheda cönäjatodo. Tamedä chäcönöcomo mmaja, shecä tadonñato ännäconeiyacä, Egon ñanncomo cönnöchodöjemma'ja. ³⁸ Yätänno Josué cönenacai Israelitajadäñe, debir ñano dötäcä cöntämä chäjadäñe cönewonotoicho yätäcä towejadätädawäwäiñe. ³⁹ yää täcomo tamedädä cönanoichaicho chajichanaichomo mmaja, cömjajoichodea ñanno ijatadócomojäcä amoncheda cönäjatodö maja. Sauda que cömjajoicho tamedädä tacoichaneiña. chäcönöcomo maja Josué nudoto änämäda queneiyacä, Hebrón ñancomo, Libna ñancomo cönnöchodöjemma'maja, chajichanaichomo jadäjödödä cönjajoicho. ⁴⁰ Mädäje Josué concanacai tamedä ñonodäcomo. töwö cöncanacai tamedä jöö dotacancomo jadädä. Néguevñamo maja, woichawoncomo maja. Tamedä cajichanacomo necetädäcömoje cönäjadö. Tameda concanacaicho tadoñato jeda tödöene. Shecä aquetödöene, cajichana wanadi wä tanontäjödö nöng'e dea ñäda Israelita wanadi'yöcomo. ⁴¹ yawa dea Josué sauda que cöncanacai cabes bames ñana, Gaza nano jona tödöene, tameda ñonodö´comommaja, Gsen ñanno, Gabaon Jona tödöene. ⁴² töwö Josué cajichanacomo cöna'joicho, tamedä ñonodöcomo cajichana wanaadiwä töwatäjödö weijäcänäda Israelita'como wanaadiyöcomo. ⁴³ yääje'mma yawä Josué tamedädä Israelita'como maja cönennacaicho Gilga ña töwejatatacomo döiña.